Kanta-Häme Hämeenlinna

Selvityksen tulos: Hämeenlinnan olisi vaikea säästää muuttamalla luottamus- ja hallintoelimiään

Konsulttiyhtiö ja kaupungin ohjausryhmä eivät löytäneet säästöjen mahdollisuuksia Hämeenlinnan poliittisista ja hallinnollisista rakenteista. Arkistokuvassa Raatihuone etelän suunnasta: Riku Hasari

Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteon ja hallinnon rakennetta uudistamalla ei saataisi merkittäviä kustannussäästöjä. Tämä ilmenee kaupungin teettämästä kuntavertailusta.

Mahdollisia uudistuksia selvitti ohjausryhmä, joka koostui kaupunginhallituksen jäsenistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajistosta ja jossa siis oli edustus kaikista kaupunginvaltuuston puolueista. Kaupunkivertailu teetettiin konsulttiyhtiö FCG:llä.

Jo aiemmin on todettu, että myös osana säästöohjelmaa selvitetystä seutuyhteistyöstäkään ei ole säästöjä saatavissa.

Kaupunginhallitus tyytyväinen työhönsä

Ohjausryhmä totesi, ettei merkittäviä rakenteellisia uudistuksia tarvita. Myös kaupunginhallituksen niin sanotussa itsearvioinnissa kävi ilmi, ettei isoa intoa siirtyä vaihtoehtoisiin poliittisiin johtamismalleihin ollut.

Omaan työhönsä kaupunginhallitus oli tyytyväinen.

Itsearvioinnin tulokset paranivat selvästi edellisestä kerrasta (vuonna 2016) ja myös suhteessa vertailukaupunkeihin. Vain onnistumisestaan talouden hoidossa kaupunginhallitus antoi huonomman arvosanan kuin vertailukaupunkien sisarelimet itselleen.

Vertailukaupunkeja oli kahdeksan: Joensuu, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli ja Seinäjoki. Niissä kaikissa on ollut kuntaliitoksia.

Kokouspalkkioiden summa pienentynyt

Alun perin tarkoitus oli valmistella poliittisen ja hallinnollisen johtamisen kehittämisohjelma. Sellaista ei nyt tule.

Saatuaan selvityksen tiedoksi kaupunginhallitus päätti kesäkuun viimeisessä kokouksessaan, että ”tärkeää on edelleen keskittyä kokonaisuuden johtamiseen ja yhteistyön kehittämiseen läpi organisaation”.

Myös FCG katsoi, että talouden kannalta on ”kokonaisohjauksen voimakkuudella, päätöksentekoprosessien sujuvuudella ja syntyvällä kulttuurilla” suurempi merkitys kuin esimerkiksi luottamushenkilöiden määrällä tai kokouspalkkioilla.

Kokouspalkkioita kaupungin päätöksentekoelimille on budjetoitu tälle vuodelle 330 500 euroa. Viime vuonna niitä maksettiin yli 2000 euroa enemmän.

Korkeimmillaan kokouspalkkiot olivat viisi vuotta sitten, jolloin niihin kului yli puoli miljoonaa euroa.

Lisäksi ensi vuodelle on budjetoitu luottamushenkilöiden vuosipalkkioihin ja ansionmenetyskorvauksiin 157 000 euroa.

Hämeenlinnan valtuustossa istuvat puolueet käyvät parhaillaan keskustelua palkkioista. Uusi palkkiosääntö on tulossa voimaan noin vuoden päästä.

FCG: Organisaatiot ovat tiiviitä

FCG toteaa loppuraportissaan muutamaan kertaan, että Hämeenlinnan poliittinen organisaatio ja toimialarakenne ovat ”tiiviitä” suhteessa verrokkikaupunkeihin, eikä poikkeamia vertailussa löytynyt.

Kaupungilla ei ole esimerkiksi erillistä liikunta- ja kulttuurilautakuntaa ja kaupunkirakennetoimialalla on vain yksi lautakunta.

Nykyiset organisaatiot on otettu käyttöön vasta kolme vuotta sitten, kun valmistauduttiin valtakunnalliseen ja maakunnalliseen sote-uudistukseen.

Mahdollinen organisaatiouudistus otettiin kuitenkin osaksi viime vuoden lopulla käynnistettyä kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa, koska ensisijaisesti sillä etsittiin kustannussäästöjä.

Apulaiskaupunginjohtajia eri tehtävissä

Myös kaupungin johtamismallia arvioitiin.

Jo huhtikuussa ohjausryhmä totesi yksimielisesti, ettei pormestarimallin selvittäminen ole ajankohtaista eikä tarpeellista. Pormestarimalli on käytössä kuudessa kunnassa, ja Turku ja Lahti siirtyvät siihen ensi vuonna.

Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtajan viran lakkauttamista. FCG:n selvitys ei käsittele eikä vertaile tuota mahdollisuutta tarkemmin.

Selvitys toteaa vain, että kahdeksasta vertailukaupungeista apulaiskaupunginjohtajia on Kuopiolla ja Kouvolalla ja että heidän tehtävänsä poikkeavat toisistaan.

Kuopiossa kolme apulaiskaupunginjohtajaa toimivat toimialojen johtajina, kun taas Kouvolassa apulaiskaupunginjohtaja johtaa konsernipalveluita. HäSa

Päivän lehti

11.7.2020