Kanta-Häme

Selvitys: Lyhytkalloisten koirien jalostus on eläinsuojelulain vastaista – Tietyissä roduissa suurin osa pitäisi poistaa jalostuksesta

Selvityksessä esitetään suuria muutoksia jalostukseen: tiukemmat kriteerit, raja-arvot kuonon pituudelle ja roturisteytyksiä.
Selvityksen mukaan liioiteltu lyhytkalloisuus altistaa koiran usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Ongelmat liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Selvityksen mukaan liioiteltu lyhytkalloisuus altistaa koiran usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Ongelmat liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen. Arkistokuva: Lassi Puhtimäki

Koirille liioitellun lyhyen kallon jalostamisen voidaan katsoa olevan Suomen eläinsuojelulain vastaista, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen ovat tehneet yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto.

Koirien jalostuksen vakavimpien terveyshaittojen on katsottu aiheutuvan juuri liioitellusta lyhytkalloisuudesta eli liioitellusta brakykefaliasta.

Ihmisillä lyhytkalloisuus on määritelty kehityshäiriöksi. Eläimilläkään sitä ei esiinny normaalisti luonnossa.

Selvityksen mukaan liioiteltu lyhytkalloisuus altistaa koiran usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Ongelmat liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen.

–  Tällä hetkellä jo lainsäädännössä on säädetty se, että pitää jalostaa terveitä eläimiä, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Sari Salminen.

Eläinsuojelulaissa on kielletty eläinjalostus, josta voi aiheutua kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Selvityksessä esitetään jalostukseen uusia valvontakriteereitä, jotka rajaisivat osassa rotuja suuren osan koiria pois jalostuksesta. Selvityksen mukaan hyvinvointihaittoja voidaan torjua pysyvästi vain muuttamalla piirteitä jalostuksella normaalimpaan suuntaan.

Kolumni: Lutuinen Lennu on sairas koira (26.6.2019)

Kuonon pituudelle määritellään raja-arvot

Luken tutkija Riitta Kempe luettelee niin sanotun peruskoiran ominaisuudet, mistä on lähdetty jalostamaan erilaisia rotupiirteitä.

Tavallisesti koiralla on pitkät jalat, pitkä häntä ja pitkä kaula. Koiran hengitys on äänetöntä, sen silmät ovat kuopissa ja korvat pystyssä. Koiralla on suojaava turkki eikä ihopoimuja, se liikkuu vaivattomasti ja pystyy lisääntymään luonnollisesti.

Lyhytkalloisuus ja -kuonoisuus on seurausta ihmisen halusta jalostaa koiran ulkonäköä. Alun perin lyhytkalloiset rodut on jalostettu tappelemaan härkiä vastaan.

Kempen mukaan lyhytkalloisuuden haittoja vähennetään tehokkaimmin jalostamalla koiran kallon ja kuonon rakennetta pidemmäksi.

Ehdotettujen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita.

Jalostukseen ei saisi käyttää esimerkiksi koiraa, jolle on tehty kirurginen toimenpide rakenteellisen vian korjaamiseksi. Lisäksi jatkuva tai toistuva lääkitys perinnöllisen sairauden tai vian vuoksi sulkee koiran pois jalostuksesta.

Lisäksi kuonon suhteellisen pituuden tulisi olla vähintään kolmasosa kallon pituudesta. Suositeltava kuonon pituus on kuitenkin vähintään puolet kallon pituudesta.

–  Tästä on hyvä esimerkki onnistumisesta: bokserin kuonon pidentäminen jalostusvalinnan avulla on vähentänyt niillä esiintyviä hengitystieongelmia, Kempe kertoo.

Koiraa, jolla on lieväasteinen vika tai sairaus, voitaisiin käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toisella osapuolella ei ole samaa vikaa.

Kempen mukaan jalostuksessa katsotaan aina pitkälle vuosien päähän.

–  Ne päätökset, mitä tänään tehdään, tehdään tulevaisuutta varten, Kempe sanoo.

 

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Lyhytkalloiset rodut

Äärimmäisen lyhytkalloisia koirarotuja ovat englanninbulldoggi (kuvassa), ranskanbulldoggi ja mopsi.

Muita lyhytkalloisia ja -kuonoisia koiria ovat muun muassa bostoninterrieri, chihuahua ja cavalier kingcharlesinspaniel.

Kuva: Anja Filppula
Englanninbulldoggi on yksi jalostetuimmista roduista. Arkistokuva: Anja Filppula

Osan jalostusta voisi jatkaa roturisteytysten avulla

Selvityksen mukaan muutamassa rodussa ei ole mahdollista muokata kallon muotoa jalostuksen keinoin, koska niissä ei ole jäljellä normaalin kallon aiheuttavia geenimuotoja. Näitä rotuja ovat esimerkiksi englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi. Bostoninterriereillä normaalia geenimuotoa on vain harvalla.

Näissä tapauksissa jalostusta voidaan jatkaa esimerkiksi roturisteytysten avulla. Esimerkkejä onnistuneista risteytyksistä on vähäisen monimuotoisuuden rodun pinserin jalostus snautserin kanssa, kertoo tutkija Katariina Mäki.

Osalle valvontakriteereistä ehdotetaan viiden vuoden siirtymäkautta. Näin kasvattajilla olisi aikaa etsiä kriteerit täyttäviä koiria ja jalostaa koirien rakennetta terveemmäksi. Lisäksi kasvattajan olisi todistettava terveystutkimuksilla, että jalostettavat koirat täyttävät eläinsuojelulain vaatimukset.

Selvityksessä ehdotetaan eläinlääkärille velvollisuutta raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Tieto toimenpiteistä kirjattaisiin koirarekisteriin.

Selvityksessä suositetaan myös jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista. Kyseessä olisi puolueeton asiantuntijaelin, joka avustaisi viranomaisia vaikeissa eläinjalostukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jalostukseen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä viime vuosina myös muissa Euroopan maissa, kuten Hollannissa, Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa. Hollannissa jalostuksessa käytetään liikennevalomallia, johon koirien ominaisuudet on jaettu.

Selvityksen tehneiden asiantuntijoiden mukaan ensisijainen vastuu koirien terveyden parantamisesta on koirankasvattajilla.

–  Meidän näkemyksen mukaan muutoksen täytyy alkaa nyt, Ruokaviraston Sari Salminen sanoo.

Lisää aiheesta: ”Seuraava koirani ei ole ranskanbulldoggi”, sanoo Anna-Marja Tikka – Lyhytkuonoisten rotujen terveysongelmat tunnetaan laajemmin (26.1.2020)

Kennelliitto: Siirtymäaika on lyhyt pysyviin muutoksiin

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoo, että raportissa ilmenneet asiat eivät tulleet hänelle yllätyksenä. Myös Kennelliitto on tehnyt roduista terveystutkimuksia ja ottanut asiaan aiemmin kantaa.

–  Ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, mutta niihin ei kuitenkaan ole päästy pureutumaan.

Uutena asiana olivat konkreettiset toimenpide-ehdotukset, jotka Sainio näkee myönteisenä asiana.

–  Nekin toimenpiteet, joita ei ole vielä otettu käyttöön, on otettava käyttöön. Meidän täytyy entisestään tiukentaa ja terävöittää omaa toimintaa, Sainio sanoo.

Kennelliitto on aiemmin tehnyt yhteistyötä rotujärjestöjen kanssa muun muassa sen eteen, että terveystutkimuksia laajennetaan.

Ongelmana Sainio näkee viiden vuoden siirtymäajan, mikä on lyhyt aika pysyviin muutoksiin, vaikka roturisteyksiä tehtäisiin. Jos taas jalostus kielletään kokonaan joiltakin roduilta, on siinä ongelmana koirien tuominen ulkomailta tai mahdollinen pimeä kasvatustoiminta.

Sainion mukaan 70–75 prosenttia Suomen rotukoirista rekisteröidään Kennelliittoon. Rekisteröimättömien koirien joukossa on paljon myös suosittuja lyhytkalloisia ja -kuonoisia rotuja.

–  Raportissa tuodaan esiin, että nämä periaatteet ja toimenpiteet täytyy koskea kaikkia koiria. Myös niitä, jotka eivät ole Kennelliiton rekisterissä, Sainio kertoo.

Keskiviikkona julkistettua selvitystä ei ole vielä laajemmin kommentoitu rotujärjestöjen tai kasvattajien keskuudesta. STT

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic