Kanta-Häme

Senioritanssijat kaipaavat Hämeenlinnaan kunnon tanssipaikkaa

Tanssiminen on monelle ikäihmiselle tärkeä virkistyksen lähde. Hämeenlinnalainen Tykyset -yhdistys järjesti sunnuntaitansseja Palokunnantalolla miltei kymmenen vuoden ajan, mutta vuoden 2011 jälkeen VPK ei enää uusinut vuokrasopimusta.
 
Tansseja järjestetään nyt Turengin Kuumolassa, mutta paikka ei ole sijainniltaan paras mahdollinen. Seniori-ikäiset tanssijat toivovat, että Hämeenlinnan kaupungilta löytyisi sopiva tila lähempää keskustaa.
 
– Me olemme tyytyväisiä tähän tilaan, mutta koska tämä on Hämeenlinnan ulkopuolella, tänne tulemiseen tarvitaan aina autoa tai kimppakyytiä. Osa on jäänyt pois sen vuoksi. Palokunnantalolla oli helppo käydä, koska se sijaitsi aivan keskustassa, varapuheenjohtaja Liisa Lotti painottaa.
 
Tällä hetkellä yhdistyksen tansseissa käy kerrallaan noin 150 tanssinharrastajaa, joten ihan pienestä porukasta ei ole kyse. Tanssijoiden ikähaarukka on 50–90. Osa käy tanssimassa myös Idänpään torpalla, mutta sinne mahtuu maksimissaan 80 henkeä.
 
– Haluamme nostaa arvokeskusteluun, kuinka tärkeää tanssiminen on, Tykyset -yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Kujansuu puolestaan sanoo.
 
Palokunnantalo, ”Letkun Vintti”, on varta vasten tanssisaliksi tehty.
 
– Tanssilattialla toivutaan suruista ja murheista. Esimerkiksi Palokunnantalolla kävi muutama omaishoitaja. He piipahtivat tunniksi tanssilattialle, ja saivat taas arkeen uutta potkua, Kujansuu kertoo.
 
–  Kuumolaan ei noin vain piipahdeta. Tuolloin Lyseon johto tarjosi Lyseon salia käyttöömme, mutta siellä pöytiä ja tuoleja pitäisi siirtää joka kerta, eikä siellä ole keittiötä, joten se ei meille soveltunut, Lotti pahoittelee.

Liikuntaa ja iloa

Tanssista on hyötyä paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Kujansuu luettelee tanssin hyviä terveysvaikutuksia: tanssi parantaa kestävyyttä, lihasvoimaa, notkeutta, koordinaatio- ja reaktiokykyä sekä joustoa. Myös ryhti paranee ja vartalonhallinta kasvaa.
 
– Tanssi on lääkettä, se jopa lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää ja pienentää muun muassa riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen, Kujansuu kertoo.
 
Askelkuvioiden opettelu ja toisto rassaavat myös sopivasti aivoja, millä on merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä.
 
– Kun perusaskeleet ovat kunnossa, tulee mahdollisuus luovaan toimintaan, jossa mies vie ja nainen seuraa. Kun molemmat onnistuvat, mikä riemu siitä seuraakaan!
 
Tanssi on myös helppo tapa löytää ihmissuhteita ja saada kontakteja toisiin ihmisiin.
 
– Sosiaalinen puoli on tanssin yksi parhaita puolia. Tanssin kautta olen saanut paljon ystäviä ja tutustunut samanhenkiseen porukkaan, Lotti pohtii.
 
– Tanssijoita yhdistää mielestäni huumori ja iloisuus. Harvoin tanssilattialla näkee hapannaamoja, Kirsti Kulusjärvi lisää.

Kasvava joukko

Yhdistys järjestää päivätansseja Hämeenlinnan senioreille kymmenisen kertaa vuodessa. Tänä vuonna Kuumolassa tanssitaan seitsemän kertaa ja kesällä kolmesti Katuman lavalla. Tansseihin voi tulla, vaikkei askelkuvioita osaisikaan. Toisaalta, esimerkiksi Vanajaveden Opisto järjestää useita eritasoisia tanssikursseja, jos omat taidot arveluttavat.
 
– Kasvava joukko ikäihmisiä huolehtii terveydestään tanssimalla, ja tanssiliikunnan merkitys kasvaa iän myötä, Kujansuu sanoo.
 
Moni harrastaa tanssia viikoittain. Intohimoisimmat käyvät tanssimassa muuallakin, kuten Läyliäisissä, Viialassa ja Forssassa. Kesäisin myös tanssilavat vetävät väkeä.
 
– Aika käy pitkäksi, jos on viikonkin ilman tanssia. Tämä on tärkeää, ja täällä tavataan myös ystäviä, Kirsti Kulusjärvi tähdentää.
 
Myös musiikki on tärkeä elementti.
 
– Meillä käytetään aina hyviksi havaittuja tanssiorkestereita. Tärkeintä on, että rytmi on hyvä, Liisa Lotti summaa.
 
Seuraavat tanssit järjestetään Turengin Kuumolassa, Kuumolantie 11, sunnuntaina 16.2. kello 14–17.30.
 

Päivän lehti

5.6.2020