Kanta-Häme

Seteliväärennös on Suomessa melkein nähtävyys

Väärennettyihin seteleihin törmää Suomessa harvoin, sillä Suomen Pankin mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla maassa havaittiin vain 521 euroseteliväärennöstä.

Vaikka luvussa on kasvua aiempien vuosien puolivuotistilastoihin verrattuna, Suomi on silti seteliturvallisuuden mallimaa, sillä Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan euroalueen maissa poistettiin alkuvuonna kierrosta noin 445 000 väärennettyä euroseteliä.

S-ryhmään kuuluvan Osuuskauppa Hämeenmaan sisäisen tarkastajan Marjo Laurilan mukaan tilanteet, joissa kauppojen kassoilla epäiltäisiin käytetyn väärennettyä rahaa, ovat hyvin poikkeuksellisia.

– Tapauksia on joitakin kertoja vuodessa. Se johtunee siitäkin, että väärennettyjen setelien levittäjät eivät lähde edes yrittämään, koska he tietävät, että setelintunnistimia on kattavasti kaikilla kassoilla.

Jos seteli ei läpäise tunnistuslaitteen tarkastusta, se ei silti yleensä tarkoita, että kyseessä olisi väärennös.

– Jos raha tai laite on esimerkiksi likainen, niin monesti seteli menee läpi vasta uudella yrittämällä. Jos näin ei käy, niin kehotamme asiakasta viemään setelin pankkiin tai poliisille.

Eri kauppaketjuilla on olemassa omat käytäntönsä seteleiden aitouden todentamiseen, mutta pääsääntöisesti tunnistuslaitteissa testataan vain isot setelit.

– Meillä kauppiaat voivat määritellä omat rajansa itse, mutta yleisin tarkistusraja lienee 50 eurosta ylöspäin, Keskon turvallisuuspäällikkö Petri Käyhkö kertoo.

Myös Keskon liikkeissä väärennettyihin seteleihin törmätään ani harvoin, ja sama tilanne on Siwoja ja Valintataloja edustavalla Suomen Lähikauppa Oy:llä.

Turvallisuuspäällikkö Hannu Huuhtanen kertoo, että yrityksen kaupoissa väärennettyjä seteleitä ilmenee parikymmentä vuodessa.

– Kun kauppoja on noin 670, niin se on älyttömän pieni luku.

Huuhtanen muistuttaa, että väärennettyjen setelien tapauksessa pitää muistaa erottaa kaksi asiaa, eli onko raha tarkoituksella väärennetty vai onko kyseessä painovirhe, jonka takia tunnistin ei hyväksy rahaa.

Yleensä asia selviää viimeistään KRP:n rikosteknisen laboratorion tutkinnassa.

Kahden viime vuoden aikana euroalueella on otettu käyttöön uudet 5 ja 10 euron setelimallit, ja uunituore 20 euron seteli lasketaan liikkeelle tämän vuoden marraskuussa.

Vuoden 2015 alkupuoliskolla Suomessa havaituista euroseteliväärennöksistä noin puolet oli juuri 20 euron seteleitä, ja myös Euroopan mittakaavassa kaksikymppinen oli seteleistä eniten väärennetty.

Suomen Pankin toimistopäällikkö Miika Syrjänen kuitenkin toteaa, että minkäänlaista väärennysaaltoa ei ole luvassa, kun uusi setelipainos otetaan käyttöön.

– Riski ei kasva, koska tunnistuslaitteita valmistavat yritykset päivittävät ohjelmistonsa ajan tasalle jo hyvissä ajoin ennen kuin uudet setelit lasketaan liikkeelle. Kaupat eivät siis pääsääntöisesti joudu ostamaan uusia laitteita, vaan olemassa oleva laitteisto päivitetään tunnistamaan uudet setelit.

Syrjäsen mukaan väärän rahan tunnistamisessa vanhat kikat tepsivät vuodesta toiseen.

– Melkein kaikki seteliväärennökset pystyy havaitsemaan kotikonstein tunnustelemalla paperia sekä kallistelemalla seteliä ja sen vesileimaa valoa vasten. HÄSA

Menot