Kanta-Häme

Seudun kunnat haluaisivat tuottaa maakuntamallissa vain muutamia sote-palveluja – Janakkalan vastaus oli suppein

Kyselyn mukaan Hämeenlinnan seudun kunnat olisivat valmiita tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluja myös tulevassa maakuntamallissa, mutta vain tiettyjä palveluja ja tietyin ehdoin.
Seudun kuntien mielestä terveyskeskuspalvelut eivät sovi kuntien järjestettäväksi. Kuvassa Hämeenlinnan Viipurintien terveysasema. Kuva: Esko Tuovinen
Seudun kuntien mielestä terveyskeskuspalvelut eivät sovi kuntien järjestettäväksi. Kuvassa Hämeenlinnan Viipurintien terveysasema. Kuva: Esko Tuovinen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen kiinnostaa kuntia jossain määrin myös tulevassa maakuntamallissa. Tämä tuli esiin sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä.

Siinä on kuitenkin eroja, mitä palveluja kunnat olisivat valmiita järjestämään. Hämeenlinnan seudulla Janakkalan vastaus oli suppein. Terveyspalveluista se valitsisi vain terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kunnassa.

Maakunta tuottaisi itse terveyskeskuspalvelut

Terveyspalvelut-osiossa oli mainittu kaikkiaan 17 eri terveydenhuollon tehtäväaluetta. Janakkala vastasi siis 16:een kohtaan kieltävästi. Hattula vastasi kuuteen kohtaan myöntävästi, Hämeenlinna neljään.

Hämeenlinna olisi valmis terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi järjestämään kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon. Hattula voisi järjestää näiden lisäksi myös neuvolapalvelut ja kotisairaanhoidon.

Yksikään seudun kunnista ei siis ole valmis tuottamaan itse avosairaanhoitoa eli käytännössä terveyskeskustoimintaa. Maanlaajuisesti tähän olivat kuitenkin valmiita 29 kuntaa eli 21 prosenttia vastanneista.

Kuntia kiinnostavat lasten ja nuorten palvelut

Sosiaalipuolelta kyselyssä oli mukana kaikkiaan 20 kohtaa. Hämeenlinnan seudun kunnat vastasivat yhdeksään kohtaan yhdenmukaisesti kieltävästi. Näitä asioita olivat muun muassa sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, päihdetyö, mielenterveystyö ja vammaispalvelut.

Yhdenmukaisesti myönteisesti seudun kunnat suhtautuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen kehittämiseen kasvatuksen tukemiseksi, perhetyöhön sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoritoimintaan.

Seudun kuntien vastauksissa eroja

Monessa asiassa kolmen kunnan vastaukset vaihtelivat. Esimerkiksi Hämeenlinna ja Hattula katsovat, että kunnat voisivat edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia, mutta Janakkala vastasi tähän kohtaan ei.

Samanlainen jako oli kotipalveluissa sekä liikkumista tukevissa palveluissa. Hattulan ja Hämeenlinnan mielestä ne voisivat sopia kuntien järjestämiksi, Janakkalan mielestä ei.

Hattula: Palvelujen järjestäminen olisi todennäköistä

Entä minkälaisin ehdoin osa palveluista voisi tulla kunnan järjestämäksi? Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä annettiin neljä erilaista vaihtoehtoa.

Kaikki seudun kolme kuntaa ovat sitä mieltä, että kunnalla tulisi olla mahdollisuus tuottaa maakunnalle kuuluvia palveluja sopimuksen mukaan ja niin, että maakunta maksaisi siitä kunnalle.

Hattulan kunta pitää hyvin todennäköisenä, että se lähtisi tällaisessa tapauksessa järjestämään palveluja. Hämeenlinna taas pitää melko epätodennäköisenä halukkuuttaan palvelujen tuottamiseen. Janakkalan vastaus on siltä väliltä.

Koko maassa 35 prosenttia vastanneista kunnista lähtisi tuottamaan tiettyjä palveluja, jos ne saisivat siitä korvauksen maakunnalta.

Seutu ei halua järjestämisvelvollisuutta

Järjestämisvelvollisuutta seudun kunnat kavahtavat. Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala ovat yksimielisesti sitä vastaan, että kunnille tulisi velvollisuus järjestää joitakin palveluja, joista kunnat saisivat lain mukaisen korvauksen.

Hämeenlinna vastaa tähän, että tällainen malli sekoittaisi järjestämisvastuun ja toteuttamisvastuun roolit ongelmallisella tavalla. Malli toisi lisäksi valtion ohjauksen liian alas, rapauttaisi markkinaohjausta ja kaventaisi järjestämisvaihtoehtoja.

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Maanlaajuisesti 24 prosenttia vastanneista vastasi kysymykseen kyllä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti kyselyn verkossa, ja siihen vastasi 183 kuntaa. Vastausprosentti oli 62.

Sote-kysely

Miten kunnat haluaisivat olla mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tulevassa sote-rakenteessa? Kyselyssä kunnat saivat valita seuraavista vaihtoehdoista:

1. Kunnilla olisi oikeus tuottaa laissa määriteltyjä palveluja ilman, että maakunnalla olisi asiassa harkintavaltaa. Maakunta rahoittaisi, ja korvaus säädettäisiin lailla.

2. Kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja, jos maakunta niin haluaa. Korvaus määräytyisi kunnan ja maakunnan sopimuksen perusteella.

3 Kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa määriteltyjä palveluja. Korvauksen perusteesta säädettäisiin lailla.

4. Kunnalla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan. Maakunta ei voisi rajoittaa kuntaa tässä asiassa.

Seudun vastaukset

Hämeenlinna vastasi myönteisesti kohtiin 2 ja 4.

Janakkala vastasi myönteisesti kohtiin 1 ja 2.

Hattula vastasi myönteisesti kohtiin 1,2 ja 4.