Kanta-Häme

Seudun valtuutetut paljastivat kantansa kuntaliitokseen ja seutuyhteistyön syventämiseen – Tässä tulokset

Hämeen Sanomien kyselyn mukaan enemmistö Hämeenlinnankin valtuutetuista vastustaa jo pelkkää keskustelua seudun kolmen kunnan yhdistymisestä.

Janakkalan ja Hattulan kunnanvaltuutetut tyrmäävät ajatuksen kuntaliitoskeskustelun avaamisesta, kertoo Hämeen Sanomien kysely.

Hieman yllättäen myös enemmistö kyselyyn vastanneista hämeenlinnalaisista valtuutetuista ilmoitti vastustavansa jo pelkkää keskustelua seudun kuntien yhdistymisestä.

Janakkalassa vastustus oli sataprosenttista, Hattulassa yhtä valtuutettua vaille. Hämeenlinnan vastanneista 60 prosenttia vaimentaisi liitospuheet.

Toisaalta vastausprosentti jäi naapurikunnissa huomattavasti alhaisemmaksi kuin Hämeenlinnassa. Reilu puolet Janakkalan ja Hattulan valtuutetuista jätti kantansa kertomatta.

”Olisimme vahvempia yhdessä”

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution (kok.) mielestä seudun uudistaminen jäi viime kuntaliitoksessa puolitiehen.

– Olisimme vahvempia yhdessä. Seutuyhteistyön aika ei ole tuonut asukkaille sitä hyvää, mitä toivottiin.

Uuden Hämeenlinnan aikana liitospitäjien identiteetti on Raution mukaan entisestään vahvistunut ja peruspalveluja kehitetty. Hän kuitenkin toteaa, että jos kuntakolmikon yhdistymistä ei haluta selvittää, on tyydyttävä seutuyhteistyön parantamiseen.

Hämeenlinnalainen Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) peukuttaa kuntaliitoskeskustelua mutta katsoo, että ”ajatuksen täytyy saada kypsyä rauhassa”. Puoliso Timo Kaunisto (kesk.) puolestaan näkee, että liitoskeskustelu ”jumittaa kaiken järkevän pohdinnan” yhteistyön kehittämisestä.

Hattulalainen Pete Herranen (kok.) pitää kuntaliitosta ajan myötä ”ihan väistämättömänä kehityskulkuna”.

Hyötyä vai ei?

Kuntaliitoksen puolustajat perustelivat kantaansa moninkertaisen hallinnon purkamisella sekä turhien kuntarajojen haitallisuudella muun muassa elinkeinopolitiikassa ja terveyspalvelujen, koulujen ja liikuntapaikkojen sijoittelussa.

Vastustajien argumentit rajoittuivat – janakkalalaista Eini Nurmea (vihr.) siteerataksemme – ”syrjäisempien kylien näivettymiseen” sekä parin hattulalaisen valtuutetun näkemykseen, että kuntaliitoksesta olisi Hattulalle taloudellisesti tällä hetkellä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jotkut hämeenlinnalaiset ilmoittivat, ettei ei-vastaus perustunut heidän omaan kuntaliitoskantaansa vaan käsitykseen naapurikuntalaisten kuntaliitoskammosta.

Yhteistyösaumoja nähdään joka puolella

Seutuyhteistyön lisäämistä kannattaa ylivoimainen enemmistö kaikkien kolmen kunnan valtuutetuista. Ehdotusten perusteella uusia yhteistyömahdollisuuksia löytyisi kutakuinkin alalta kuin alalta, halki kuntien ja kuntayhtymien kaikkien toimintojen.

Esimerkiksi hattulalainen Seppo Söderlund (ps.) kehittäisi seudullisesti joukko- ja muita liikenneyhteyksiä, koulutusta kaikilla tasoilla sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Hämeenlinnalainen Tarja Filatov (sd.) kaipaa nykyistä tiiviimpää seutuyhteistyötä soteen, elinkeinopolitiikkaan ja rakennetyöttömyyden purkamiseen.

Näiden lisäksi kuntapäättäjien ehdotuskirjo sisältää muun muassa kaavoitusyhteistyön, tietojärjestelmien yhtenäistämisen, viranomaistoimintojen – esimerkiksi lupaprosessien – yhtenäistämisen ja keventämisen, seudullisen rakennusvalvonnan sekä yhteisen hankintayksikön perustamisen.

Kun yhteistyö syvenee, mihin tarvitaan kuntarajoja?

Alueellista edunvalvontaa, lobbausta ja brändityötä tulisi valtuutettujen mielestä tehdä kimpassa kaikilla rintamilla liikennepolitiikasta matkailumarkkinointiin ja asukas- ja yrityshankintaan.

Opetukseen ja varhaiskasvatukseen toivotaan seudullista näkökulmaa ja yhteispeliä sekä opetuksen järjestämisessä että koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelussa.

Seutukunnallisesti haluttaisiin toteuttaa myös vammaispalveluja, lastensuojelua, vanhusten kotihoitoa… ja niin edelleen.

Jos kaikki kuntaliitoskeskustelua vastustavien valtuutettujen seutuyhteistyöehdotukset vietäisiin käytäntöön, on vaikea keksiä, miten nykyisten kuntarajojen säilyttämistä ja kolminkertaista hallintoa enää sen jälkeen perusteltaisiin.

Janakkalassa tyytyväisyyttä nykytilanteeseen

Janakkalalaisista noin 30 prosenttia vastusti sekä kuntaliitosta että seutuyhteistyön laajentamista. Joissain janakkalalaisvaltuutettujen kommenteissa toivottiin yhteistyön lisäämistä Riihimäen suuntaan.

Hämeen Sanomien kyselyn vastausprosentti oli 61 ja vastaajia yhteensä 73.

Hämeenlinnan valtuutetuista vastasi 82 prosenttia (42), Hattulan valtuutetuista 49 prosenttia (17) ja Janakkalan valtuutetuista 42 prosenttia (14). HäSa

Lue myös: Janakkala ja Hattula nihkeitä seutuyhteistyön syventämiselle – Ajatus kuntaliitoksesta kavahduttaa

Lue myös: Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi säästöohjelman ja kutsui naapurikunnat kiputanssiin

Lue myös: Näpit irti Lepaanrannasta!