Kanta-Häme

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnissa on vielä parannettavaa

Koiramme-lehden janakkalalainen päätoimittaja Tapio Eerola on valittu valtioneuvoston päätöksellä järjestyksessään toisen seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäseneksi.

Eerola haluaisi, että neuvottelukunta puuttuisi muun muassa eläinjalostuksen epäkohtiin lainsäädäntöä terävöittämällä.

– Esimerkiksi koirajalostuksen suurin epäkohta on, että kaikkiin koirarotuihin on sukusiitoksella rikastettu paljon perinnöllisiä sairauksia. Toisenlaisilla jalostusmenetelmillä voisi hyvinkin nopeasti tervehdyttää rotuja, Eerola näkee.

Rangaistusten koventaminen ei olisi Eerolan mukaan kovinkaan hedelmällistä.

– Ennen kaikkea valtiovallan ja kasvattajien järjestöjen pitäisi päästä niin hyvään yhteistyöhön, että parannuksia kyettäisiin saamaan aikaan valistamalla, neuvottelemalla ja yhdessä sopimalla.

Eläinsuojelurikokset kuriin

Myös seura- ja harrastuseläinten kohtelussa on Tapio Eerolan mukaan yhä puutteita, vaikka törkeitä eläinsuojelurikoksia tapahtuu suhteellisen vähän.

– Selvissä tapauksissa rangaistusasteikko on huomattavasti kiristynyt. Se on hyvää kehitystä, ja sitä pitää jatkaa, jotta tilanne pysyisi edelleen kunnossa.

Liika säätely vaikeuttaa arkea

Koira- ja maatiaiskanaharrastajana Tapio Eerola ei kuitenkaan allekirjoita liian tiukkojen lakien ja säädösten säätämistä.

– Eläintenpitoon on tullut kaiken aikaa uusia säädöksiä, ja ne ovat ihan oikeasti kalliita harrastajakasvattajille. Pitäisi löytää kultainen keskitie. Eläintenpidosta ja kasvattamisesta ei saa tehdä liian idealistista, koska kasvattaminen ei enää ole mielekästä eikä mahdollista.

Eerola toivoo, että tulevalle eduskunnalle päätettäväksi jäävästä uudesta eläinsuojelulaista ei tulisi sellaista, joksi se aluksi lanseerattiin.

– Ensimmäisenä julkisuuteen pääsi tavoite, että Suomeen olisi tarkoitus tehdä maailman edistyksellisin eläinsuojelulaki. En toivo siihen liian tiukkoja tiukennuksia.

– Suomessa tehdään muutenkin liian pienipiirteistä ja tarkkaa lainsäädäntöä yleisellä tasolla. Lait ovat tuoneet arkielämään liikaa tarkkaa sääntelyä ja byrokratiaa, mikä tekee elämästä hankalaa ja kohtuullisen kallista.

Ensimmäinen seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta antoi lausuntonsa lain valmistelua varten. Eerolan mukaan myös uuden neuvottelukunnan kantaa lakiin kysyttäneen, kun sen valmistelu tulevassa hallituksessa tulee jälleen ajankohtaiseksi.

Verovähennyksiä koiranpennuista

Eerola näkee, että neuvottelukunnan tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan tuoda kentän ääni päätösten ja lainsäädännön valmisteluun.

– Ajatus siitä, että joku ministeriö pystyisi itse seuraamaan näitä asioita riittävän tarkasti, kuulostaa mahdottomalta ja ylhäältä annetulta. Eikä eläinharrastuskaan voi olla enää saari, joka on eristäytynyt muusta maailmasta.

Hän toivoisi valtiovallalta myös pehmeitä keinoja seura- ja harrastuseläinten hyödyntämiseen ihmisten hyvinvoinnissa.

– Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että eläimillä on positiivinen merkitys ihmisten terveyteen ja psyykeen. Olen ehdottanut, että eläkeläisille pitäisi antaa koiranpennun hankintahinta verovähennyksenä. Vanhainkoteihinkin voisi joka osastolle määrätä kissan, Eerola vinkkaa. (HäSa)