Kanta-Häme

Seurakuntalaiset eivät pääse äänestämään uudesta kirkkoherrasta – Mitä vikaa on vanhassa vaalitavassa, kirkkoherra Timo Kalaja?

Eläkkeelle jäävä kirkkoherra Timo Kalaja haluaisi, että seurakuntaneuvosto valitsisi uuden kirkkoherran.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Timo Kalaja jää eläkkeelle 1.12.2019. Sitä ennen pitää valita hänelle seuraaja, mutta miten? Kalaja itse on ehdottanut, että seurakuntaneuvosto valitsisi kirkkoherran. Kuva: Vilja Tamminen

Olet esittänyt, että seurakuntaneuvosto valitsisi kirkkoherran. Miksi päädyit tähän esitykseen, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Timo Kalaja?

– Perehdyin asiaan liittyvään materiaaliin. Asiaa tarkoin harkittuani, tulin tähän päätelmään.

Lakimuutos vuonna 2014 mahdollisti, että seurakuntaneuvosto voi valita kirkkoherran. Mitä vikaa on siinä, että seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran?

– Minun ei ole tarvinnut kartoittaa vaalitapojen ongelmia. Ongelmia on todettu menneinä aikoina, koska kirkolliskokous on päättänyt tehdä välillisen vaalin mahdollistavan päätöksen kirkkojärjestykseen. Pitää huomata, että kirkko on varovainen uudistaja, ja asia on ennen uudistavaa päätöstä tarkoin harkittu.

Miksi seurakuntaneuvoston valinta on parempi kuin seurakuntalaisten?

– Ainakin se antaa seurakunnan päätöksen tekemiseen useampia vaihtoehtoisia ehdokkaita, jos hakijoita on enemmän kuin kolme. Lisäksi päättäjillä on käytettävissä monipuolisempia arviointimenetelmiä päätöksen tekoa varten. Vaitiolovelvollisuus vaikeuttaa seurakuntalaisten tiedonsaantia ehdokkaista. Esimerkiksi psykologisten testien tuloksia ei voida julkistaa, koska ne kuuluvat yksityisyyden suojan piiriin. Sen sijaan ne ovat seurakuntaneuvoston käytössä.

Kuullaanko seurakuntalaisia riittävästi, jos he eivät pääse valitsemaan kirkkoherraa?

– Seurakuntaneuvosto on edustuksellisen demokratian väline. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat saaneet valtakirjansa äänestäjiltä. Seurakuntavaalien äänestäjäjoukko on jopa kaksi nuorta ikäluokkaa (16–17-vuotiaat) suurempi kuin se joukko, joka pääsee äänestämään kirkkoherraa suorassa kansanvaalissa. Äänestäjät tapaavat pitää vaalien välilläkin yhteyttä heihin, joille ovat äänensä luottamustehtävään antaneet. Voisi kysyä myös, onko viime kirkkoherranvaalien äänestysprosentti 6,9 demokratiaa?

Millainen tulevan kirkkoherran pitäisi olla?

– Hänellä pitää olla kykyä, kokemusta ja taitoa hallita kokonaisuuksia, hallinnon ja henkilöstöjohtamisen osaamista sekä sitoutumista työhön. Aina on hyväksi pienen ihmisen tunnistaminen suuressa kokonaisuudessa.

Onko vaalitavalla taloudellista merkitystä?

– Välillinen vaali on useamman kymmenentuhatta euroa edullisempi. Välittömästä vaalista olisi syytä lähettää noin 30 000 äänioikeutetulle kirje kotiin, koska vain se takaa avoimen tiedon vaaliin liittyvistä asioista. Kirjeen tuotanto, painaminen ja lähettäminen sekä äänestys ennakkoäänestyksineen luo suuria kustannuksia.

Asiasta on noussut jo keskustelu somessa. Mitä mieltä olet keskustelusta?

– Toki on hyvä, että seurakunnankin asioista keskustellaan asiallisesti.

Kun kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto, onko toivotun kirkkoherraehdokkaan lobbaaminen helpompaa?

– Päättäjiä lobataan aina, oli asia tai tilanne mikä tahansa. Pitää olla vain pää kylmänä ja valtakirja omassa taskussa.

Seurakuntaneuvosto kokoontuu päättämään kirkkoherranvaalitavasta torstaina.

 

Juttu on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 15.1.2019.