Kanta-Häme

Seurakuntien hautapaikkamaksuja yhtenäistetään

Seurakuntien on määrättävä hautapaikalle ja hautaamiseen liittyville palveluille maksut, mikäli eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevan kirkkolain muutosesityksen. Muutoksen on määrä tulla voimaan joulukuussa.

Tavoitteena on pienentää eroja hautaustoimen maksuissa, sillä käytännöt seurakunnissa ovat olleet kirjavat. Hautapaikkojen hallinta-ajat vaihtelevat seurakunnittain, mikä tekee myös hintojen vertailusta hankalampaa.

– Noin 10% eri arkkuhautasijamaksuista on yli viisi euroa vuodessa, kertoo Suomen evankelis-luterialisen kirkon maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

Eriarvoisuutta poistamassa

Seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta käytetään kattamaan suurin osa hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Kirkkohallituksen suosituksen mukaan jäljellejäävä, noin 20-25% osuus tulisi kattaa maksuilla.

Mikäli eduskunta hyväksyy muutosesityksen, joutuu Palon mukaan moni seurakunta tarkistamaan hintoja. Pakollisia muutokset olisivat seurakunnissa, joissa palvelut ovat tähän mennessä olleet maksuttomia. Lain mukaan hinnoittelussa tulee ottaa huomioon todelliset kustannukset, joten nimellinen maksu ei sen perusteella ole myöskään hyväksyttävä. Myös kirkollisverotuloja on käytetty hautauskustannusten maksuun, mikä on laittanut ihmiset eriarvoiseen asemaan.

– Tällä hetkellä ehkä noin 10% seurakunnista perii suositusten mukaisia maksuja, sanoo Palo ja arvioi hautapaikan suositusmaksuksi noin kahdeksan euroa vuodessa. Suositusten mukaan toimivissa seurakunnassa lakimuutos ei edellyttäisi toimenpiteitä.

Paikallisille halvempaa

Yleisiä hautausmaita ylläpitävät evankelisluterilaiset seurakunnat, joihin kaikilla paikkakunnan asukkailla on oikeus tulla haudatuksi, kuului kirkkoon tai ei. Myös tunnuksettomalta hauta-alueelta voi halutessaan saada hautapaikan.

Kirkkoon kuuluvia ja kuulumattomia kohdellaan hinnoittelussa tasavertaisesti, sillä hautaustoimilaki kieltää erottelun ryhmien välillä. Sen sijaan hautapaikkojen hinnoissa ja hautausmaksuissa on huomattavia eroja sen suhteen, asuuko henkilö kyseisellä paikkakunnalla vai ei.

– Ulkopaikkakuntalaisille voi asettaa suuremman maksun, mutta suurta hintaeroa ei pidetä kovin hyvänä, sanoo Palo.

Moni muuttaakin nykyään toiselle paikkakunnalle, mutta haluaa silti tulla haudatuksi vanhoihin maisemiin.

Myös hautauksesta joutuu maksamaan

Arkkuhautausta huokeampi vaihtoehto, tuhkahautaus, on yleistymässä. Palon mukaan valtakunnallisesti noin 41% hautauksista on tuhkahautauksia. Suosio tuhka- ja arkkuhautauksen välillä vaihtelee, sillä kaikilla paikkakunnilla ei vielä ole krematorioita. Myös maaseudulla tuhkahautaus on Palon mukaan harvinaisempaa.

Hautapaikan lisäksi seurakunnat keräävät hautausmaksun, jolla tarkoitetaan haudan avausta ja peittoa. Myös hautausmaksuissa on eroa paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten välillä.

– Kirkkohallituksen mukaan on hyväksyttävää, että ulkopaikkakuntalainen joutuu joissain paikoissa maksamaan kaksinkertaisen hinnan.

Rintamaveteraaneilla ilmainen hautaus pysyy jatkossakin.

 

 

 

Päivän lehti

6.4.2020