Kanta-Häme Hämeenlinna

Kirkonkirjojen pito siirtyy, mutta paikalliset seurakunnat maksavat siitä edelleen - Valtionrahoituskaan ei muutu

Hämeenlinnan kirkossa riitti väkeä Simon Kyreneläinen -musikaalissa maaliskuussa 2018. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeenlinnan kirkossa riitti väkeä Simon Kyreneläinen -musikaalissa maaliskuussa 2018. Kuva: Tomi Vesaharju

Paikallisten seurakuntien saama valtionrahoitus ei muutu, vaikka kirkonkirjojen pitäminen siirtyy niiltä pois.

– Ei vaikuta mitään, koska se jaetaan kunnan asukasluvun perusteella ja sillä sipuli, sanoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.

Hattulan, Hämeenlinna-Vanajan, Janakkalan ja Kalvolan seurakunnat liittyvät Tampereen aluekeskusrekisteriin vuoden 2020 alussa. Virkatodistusten ja sukuselvitysten laatiminen, avioliiton esteiden tutkinta sekä kasteiden, avioliittojen sekä kirkosta eroamisten ja kirkkoon liittymisten rekisteröiminen tehdään jatkossa Tampereella paikallisten kirkkoherranvirastojen sijasta.

Väestökirjanpidon vastuu kuitenkin säilyy edelleen seurakunnilla itsellään ja ne maksavat Tampereen seurakuntayhtymällä palvelusta. Esimerkiksi Hämeenlinna-Vanajan osalta maksu on noin 110 000 euroa vuodessa.

Varsinkin pienten seurakuntien osalta palvelu paranee, sillä Tampereella palvelua on saatavissa joka arkipäivä kello 9-15.

 

Valtio rahoittaa seurakuntien lakisääteisiä tehtäviä eli hautaamista, väestökirjanpitoa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa yhteensä 114 miljoonalla eurolla vuosittain.

Kirkolliskokouksen päätöksellä Kirkkohallitus jakaa summan seurakunnille kunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa.

– Se oli ratkaisu, koska seurakunnat ovat velvoitettuja hautaamaan kaikki kuntalaiset. Sitä on vähän pohdiskeltu, onko se hyvä peruste, mutta siihen ei ole tullut muutosta, Perander kertoo.

Lakiin on kirjattu, että rahanjaosta päättää kirkolliskokous.

– Pääluvun mukainen jako on hallinnollisesti yksinkertainen ja sillä lailla aika oikeudenmukainen, että kustannuksetkin määräytyvät pitkälti sen perusteella, opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitola arvioi.

 

Kuluissa hautauksen merkitys korostuu ja väestökirjanpidon osuus on murusia. Viime vuonna hautaustoimen nettokulu oli noin 101 miljoonaa euroa ja kulttuurihistoriallisen arvokkaan omaisuuden ylläpito 12 miljoonaa, kun kirkonkirjojen pito maksaa vain noin kolme miljoonaa euroa. Valtionrahoituksesta ylimenevän osuuden seurakunnat rahoittivat itse.

Seurakunnille on annettu kiinteä rahoitus valtion budjetista vuodesta 2016. Sitä ennen seurakunnille tilitettiin osuus yhteisöveroista, mikä vaihteli vuosittain verokertymän mukaan. HäSa

 

Juttua täsmennetty klo 17.55:  Kirkonkirjojen siirto Tampereelle ei vähennä yksittäisten seurakuntien tehtäviä, vaan ne maksavat saamastaan palvelusta.