Kanta-Häme

Seutulippu-uudistus sekoittaa joukkoliikennettä

Hämeenlinnan ja lähiseutujen välinen linja-autoliikenne on pysynyt toistaiseksi lähes samanlaisena kuin viime keväänä. Harvaan asutuille alueille uumoiltiin bussikatoa, kun seutulipun käyttö poistui osasta vuoroja heinäkuun alussa.

– Merkittävää esimerkiksi Lammilla on se, että niiltä osin kun pikavuorot loppuivat, tilalle tuli uusia markkinaehtoisia reittiliikennevuoroja. Ne eivät aja keskustan kautta, vaan kyytiin pääsee valtatien 12 varrelta, Hämeenlinnan kaupungin joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio sanoo.

Kaartokallion mukaan ihmisiltä tuli palautetta muutoksista ja tiedon puutteesta kesän aikana, kun aikataulujen ja muun informaation tuottaminen oli kesken. Nyt tilanne on rauhoittunut jonkin verran.

Kaupungin kilpailuttamiin liikennöitsijöihin uudistus ei vaikuta.

Markkinoiden ehdoilla

Markkinaehtoinen reittiliikenne tarkoittaa sellaista yritysten järjestämää liikennettä, jota kunta ei tue rahallisesti. Ne siis toimivat itsenäisesti ja kysynnän ehdoilla.

Joulukuussa 2009 voimaan tulleen joukkoliikennelain ensimmäinen siirtymävaihe päättyi 1. heinäkuuta, ja sen myötä seutulipun käyttö loppui osassa linja-autovuoroja.

Joukkoliikennelaki on vuonna 2009 voimaan tulleen EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen. Sen mukaan kunnat ja valtio eivät lähtökohtaisesti saa tukea yksityistä joukkoliikennettä.

Seutulippua pidetään kuntien suorana tukena, jolloin kilpailua ei voi kunnolla syntyä.

Hinnat vaihtelevat

Linjat vähenevät markkinaehtoisten liikennöitsijöiden puolelta. Osa perinteisistä pikavuoroista on loppunut vanhojen sopimusten päätyttyä, ja ne on korvattu heinäkuusta lähtien reittiliikenteen vuoroilla.

Seutuliput eivät kelpaa osassa vuoroja ja osassa lippujen hinnat vaihtelevat yrityksen ja kellonajan mukaan.

Perinteisiä pikavuoroja ajaneet liikennöitsijät saivat vielä siirtymäaikana seutulipusta kunnalta tukea, mutta vanhojen sopimusten päättyessä myös tuki päättyy.

– Markkinaehtoiselta liikenteeltä edellytetään aidosti markkinaehtoisuutta. On se liikennöitsijöille iso juttu, kun lipputulo tuen päättyessä putoaa tiettyjen lippujen osalta 40–50 prosenttia, Kaartokallio sanoo.

Maaseutu vaarassa

Tuen poistumisen myötä harvaan asuttujen seutujen täydentävän liikennöinnin ennakoitiin notkahtavan, sillä liikennöinti ei ole kannattavaa pitkien välimatkojen ja vähäisen matkustajamäärän takia.

– Kaupunginosakeskukset säilyvät varmaankin aika lailla samana jatkossa, ja yhteyksiä pyritään myös parantamaan. Hiljaisella maaseudulla tilanne voi olla toisenlainen, Kaartokallio sanoo.

Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, miten uudistus näkyy maaseudulla. Uudistus viedään valtakunnallisesti loppuun vuoden 2019 joulukuuhun mennessä.

Jatkossa pikkubusseja

Tulevaisuudessa maaseudulle ei Kaartokallion mukaan enää liikennöidä isoilla linja-autoilla, vaan myös kunnan kilpailuttamat ja järjestämät linjat muuttuvat palvelulinjan tapaisiksi eli esimerkiksi pikkubusseiksi.

Kuitenkaan nyt kilpailutettuja vuoroja ei muuteta kesken sopimuksen erilaiselle kalustolle.

Kaartokallion mukaan liikenne ei tulevaisuudessa lopu sellaisilta alueilta, joilla on lakisääteisiä kuljetettavia.

– Kunnillahan on lakisääteinen velvollisuus hoitaa koulukuljetukset ja esimerkiksi vammaiskuljetukset. Pyrimme myös löytämään ratkaisuja, joissa tarjoaisimme esimerkiksi koulukuljetuksissa muillekin mahdollisuuden matkustaa niissä.

Joukkoliikennekoordinaattorin mukaan täydellistä ratkaisua ei ole vielä löytynyt, ja tekijöitä on vähän. Kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti palvelujen hankintaohjelmasta keväällä, ja henkilökuljetukset ovat siinä yksi aihealue.

– Pyrimme paneutumaan niin syvälle ja niin nopeasti kuin aika antaa myöten, Kaartokallio sanoo. (HäSa)