Kanta-Häme

Seutuyhteistyöhön lähdetään nyt puhtaalta pöydältä

Uuden seutuneuvottelukunnan puheenjohtaja, hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu Kari Ilkkala (ps.) sanoo, että seutuyhteistyössä pitää ottaa nyt uusi vaihde käyttöön. Ennen kaikkea on luovuttava vanhoista katkeruuksista.

– Tähän asti on ollut haittana ”mitään ei unohdeta” -periaate. Kaikista asioista on pyritty lyömään takaisin jossain vaiheessa.

Turha kaivella vanhoja asioita

Ilkkala ei halua muistella, missä asioissa yhteistyö on aiemmin mennyt pieleen.

– Niitä on turha kaivella. Jos otan jotain esiin, se vain tekisi taas tuoreeksi sen asian. Nyt ei kannata miettiä, kuka sanoi mitä tai jätti jotain tekemättä.

Kari Ilkkala korostaa, että nyt on aika lähteä puhtaalta pöydältä.

– Sellaista ruususen kuvitelmaa ei kannata kuitenkaan elätellä, etteikö tässä tulisi tahtojen yhteentörmäyksiä. Mutta kun niitä tulee, ne käsitellään eikä muistella aiemmin koettuja vääryyksiä.

Kolmen kunnan selvitys

Nyt on alkamassa prosessi, jossa Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula selvittävät kuntarakennetta ja kuntien välistä yhteistyötä. Kuntarakenteen eli mahdollisen kuntaliitoksen selvittämistä vaatii kuntarakennelaki.

Nyt tehdään kuitenkin enemmän kuin laki vaatii.

– Suurena tavoitteena on, että löydämme yhdessä ne tekemisen alueet ja keinot, josta sitten kaikki hyötyvät.

Hän sanoo, että myös HHT-akselin (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-akselin) näkökulma otetaan huomioon.

– Pitää huomata, että kaikki Hämeenlinnan seudulle saatava kehitystyö on kaikkien etu – siitä riippumatta, minkä kunnan alueelle se sattuu osumaan. Nähdään siis, että seudun yhteinen etu on myös kaikkien kuntien etu.

Valmistelua ja hengennostatusta

Seutuneuvottelukunta on ehtinyt pitää yhden kokouksen, ja jatkossa se kokoustaa kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnassa on yhteensä 12 luottamushenkilöä, neljä joka kunnasta. Se valmistelee asioita kuntien hallitusten ja valtuustojen päätettäväksi.

Niin ikään se valmistelee asioita kolmen kunnan hallitusten ja valtuustojen yhteisiä kokouksia varten. Ensimmäinen tällainen kokous on luvassa maaliskuussa. Näillä kokouksilla ei ole päätösvaltaa.

– Ne ovat lähinnä tutustumis- ja hengennostatusharjoituksia, Ilkkala sanoo.

Jotkut yllättyivät, kun perussuomalainen Ilkkala valittiin seutuneuvottelukunnan johtoon. Hän itse arvelee, että tehtävään haluttiin henkilö, johon ei henkilöidy vanhoja ongelmia. Ilkkalahan on istunut Hämeenlinnan valtuustossa vasta tämän vuoden ajan.

Ensin tieto, sitten johtopäätökset

Ilkkala katsoo, että ennen kuntayhteistyöasioissa on saatettu neuvottelun lopputulos päättää jo ennen neuvotteluja. Nyt hänen mukaansa tehdään toisin.

– Ensin hankitaan kaikki mahdollinen tieto, ja sen perusteella kukin tekee johtopäätöksensä. Sitten neuvotellaan, löytyykö niistä eväistä yhteistyömuotoja tai kuntarakenneratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia.

Mutta onko kuntarakenne – siis kuntaliitos – ollenkaan aito vaihtoehto, kun kerran Hattula ja Janakkala pitävät lujasti kiinni itsenäisyydestään?

– Uskon että Hattulan ja Janakkalan luottamushenkilöillä on poliittinen velvoite pitää kiinni itsenäisyydestä, koska heillä on demokraattisesti päätetty kanta asiasta.

– Mutta jos selvitys johtaa sellaiseen loogiseen päätelmään, että kuntalaisten etua palvelee yhdistyminen paremmin kuin itsenäisenä pysyminen, uskon, että päättäjät ovat niin vastuullisia, että he sellaisen esityksen tekevät.

Valtuustot päättävät

Tähän kuitenkin liittyy Ilkkalan mielestä se ongelma, että valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa niin, ettei se kannusta kuntaliitoksiin.

– Lisäksi on muistettava, että valtuustojen päätös ratkaisee kuntaliitosasian – siitä riippumatta, mitä kuntarakenneselvitys esittää.

Kävi niin tai näin, selvittäminen on Ilkkalan mielestä tärkeää, samoin yhteistyön rakentaminen. Olisi hyvä, jos selvityksestä jäisivät käteen hyvä seutuyhteistyö ja parantuneet suhteet kuntien välillä.

– Ainakaan ei saa ajautua tilanteeseen, jossa kuntarakenne säilyy entisenä, mutta ei olla väleissä naapureiden kanssa. Se ei olisi kenenkään etu.

Elokuussa valmista

Kuntarakenne ja -yhteistyöselvitystä tehdään virkamiestyöryhmien ja konsulttitiimin voimin. Valmista pitäisi olla elokuun loppuun mennessä.

Tosin ehdotonta takarajaa ei tässä vaiheessa ole, sillä se riippuu siitä, milloin sote-lainsäädäntö on valmis. Niin Hämeenlinnan seudun kuin muidenkin kuntaliitosselvitysten on valmistuttava viimeistään puolen vuoden kuluttua sote-lain hyväksymisen jälkeen.

– Nyt luodun selvitysorganisaation on kuitenkin tarkoitus kestää pitempään kuin kuntarakenneselvityksen valmistumiseen asti, Ilkkala korostaa. (HäSa)