Kanta-Häme

Shamaanihoito saa kehon soimaan

Postin mukana tipahtaa mainos shamanistisesta energiahoidosta.

Esite kertoo, että hoidossa rentoudutaan shamaanirummun rytmiin. Suitsukkeen savun luvataan puhdistavan kehoa ja kevyen kosketuksen saavan energian virtaamaan vapaasti.

Mieleen nousee välittömästi kuva rumpua takovasta ja sudennahkaan pukeutuneesta parantajasta.

Tätä on kokeiltava.

Kankaantaustassa sijaitsevan talon oven avaava Juha Kivinen on pukeutunut t-paitaan ja collegehousuihin, sudennahkasta ei ole tietoakaan.

Omakotitalon kellarissa sijaitsevan hoitotilan katto on matalalla. Hämärässä ja lämpimässä huoneessa palaa muutama kynttilä, ilmassa tuoksuu suitsuke. Keskellä lattiaa on hoitopöytä, jolle Kivinen pyytää pötkähtämään pitkäkseen.

Kivinen on neuvonut tulemaan paikalle avoimin mielin ja ihonmyötäisiin puuvillavaatteisiin pukeutuneena. Hoitopöydällä selviää, että puuvilla on turvallisuuskysymys. Keinokuidut ja kehon lähelle tuotavat suitsukkeet ovat huono yhdistelmä.

Kivinen kertoo rauhallisella äänellä, miten 1,5–2 tuntia kestävä hoito etenee.

Ensin keho lämmitellään ja käydään läpi shamaanirummun avulla, sitten suitsukkeilla. Kivinen havainnollistaa, millä tavalla aikoo koskettaa ja millaisia ääniä on odotettavissa. Sitten on aika sulkea silmät ja rentoutua.

Värähtely rentouttaa

15 minuuttia kestävä rumpuosuus on hämmentävä, mutta kieltämättä rentouttava.

Kuin makaisi kuvun alla, jostain yläpuolelta vain kuuluu tasainen kumahtelu. Hyvin pian rumpu saa kehon värähtelemään – hienommin sanottuna keho resonoi.

Myöhemmin käy ilmi, että kaikkien hoidettavien keho ei toimi samalla tavalla.

– Rumpu tykkäsi sinusta, keho alkoi resonoida melkein heti. Jos ihminen on kovin jäykkä, täytyy rumpua paukuttaa enemmän.

Rummun jytke menee kehon läpi. Jossain vaiheessa tuntuu siltä, kuin vatsan päällä hyppelisi lauma pikkuolentoja. Tekisi mieli pyyhkäistä ne pois.

Kivisen mukaan tasainen jytke johdattaa hoidettavan parhaimmillaan unenomaiseen tilaan. Kun energiat lähtevät liikkeelle, pitäisi mielen ja kehon lukkojen avautua.

Energiahoitoon kuuluvat myös hoitajan käyttämät mielikuvat. Hoitaja näkee hoidettavassa olevia ongelmakenttiä ja pystyy sen kautta luomaan erilaisia mielikuvia, jolla ongelmaa pyritään avaamaan. Mielikuvissa käytetään erilaisia eläimiä ja luonnon neljää elementtiä, maata, vettä, tulta ja tuulta.

Kuin metsässä makaisi

Rummutuksen tauottua tilan täyttää hiljainen musiikki. Suitsukkeen tuoksu voimistuu, lämpimät ja viileät ilmavirtaukset vaihtelevat.

Kivinen kiertelee hoitopöydän ympärillä hitain, pehmein askelin. Hän tuottaa jatkuvasti hiljaisia ääniä hengittelemällä, puhaltelemalla ja kieltä naksuttamalla. Äänimaisema jäljittelee luonnon ääniä.

Kun suitsukkeet on siirretty syrjään, ryhtyy Kivinen käymään kehoa läpi käsin.

Kosketus on kevyttä sivelyä. Kun Kivinen aloittaa sivelyn kasvoista, tuntuu kuin makaisi pitkäksi kasvaneen heinikon keskellä. Kasvoja eivät kuitenkaan myötäile hennot heinänkorret vaan Kivisen sormet.

Kasvoista kädet siirtyvät kaulan ja rintakehän kautta vatsalle, lopulta myös jalat käydään läpi. Välillä kädet pysähtyvät ja Kivinen puhaltaa.

Kun kehon etupuoli on käyty läpi, pyytää Kivinen kääntymään. Käsittely toistetaan selkäpuolelle.

Tunnemyrskyiltä säästytään

Kun hoito on ohi, on olo liki kahden tunnin pötköttelyn jälkeen unelias ja hutera.

Kivinen neuvoo juomaan loppupäivän aikana runsaasti vettä ja jättämään hikitreenit seuraavaan päivään. Parhaan hoitotuloksen saavuttaa kuulemma kolmen hoitokerran jälkeen, ensimmäinen kerta lähinnä avaa kroppaa.

Kivinen kertoo pystyvänsä löytämään kehon ongelmakohdat käsiensä avulla, ilman että sen kummemmin taivuttelee tai kääntelee jäseniä.

– Ei siellä paljon mitään ollut, tosin lonkat olivat ihan jumissa. Kaula-chakran kohdalla oli myös jotain pientä, samoin yläselässä. Mutta mitään elimellistä en löytänyt.

Kun kerron vatsan päällä olleista tuntemuksista, alkaa Kivistä naurattaa. Hän kertoo nähneensä mielessään lentoon nousseita hanhia sekä tipulauman. Jossain vaiheessa olemme myös leijailleet avaruudessa ja lentäneet joutsenen kanssa.

Otan tipuhavainnot tyynenä vastaan, vaikka kieltämättä, jossain muussa tilanteessa havainto saattaisi huvittaa.

Mutta entä tästä eteenpäin? Onko odotettavissa, että ensi yönä uni maittaa?

– Sitä en voi luvata, mutta unia saatat nähdä. Lisäksi tunteita saattaa nousta pintaa, kun lukot aukeavat.

Tunnemyrskyiltä säästytään, mutta Kivisen ennustuksen mukaan seuraava yö on unirintamalla poikkeuksellisen vilkas. (HäSa)