Kanta-Häme

Shoppailu on out, tuunaus in

Viedäänkö meiltä lupa ostaa vaatteita? Onko väärin ostaa Kiinassa lapsityövoimalla teetetty paita? Saako ostaa uutta vai pitääkö kierrättää ja lainata vaatteet?

Vastuullisen vaatteen hankinta ei ole helppo eikä yksiselitteinen tehtävä.

Huomenna korostetaan vaatteiden eettistä alkuperää ja ympäristövaikutuksia kansainvälisenä Vaatevallankumous-päivänä. Tarkoitus on pysäyttää kuluttaja miettimään tarkemmin omia valintojaan ja tottumuksiaan.

Tekstiilityön opettaja Marika Kivelä ei heitä vanhaa vaatetta hukkaan, vaikka ostaa uusiakin.

– Kun kaapissa roikkuu vähälle käytölle jääneitä, vääränvärisiä tai kummasti kutistuneita trikoorättejä, niistä syntyy muutamassa minuutissa upea ajankohtainen asuste. Kun sen vielä tuunaa muutamalla makealla helmellä, korulla, teepaita hehkuu muodin huipulla.

Alkuperältään epäilyttävän vaatteen ostamisesta ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. Vaihtoehtoa ei edes aina ole tarjolla.

Vaatekaappiin on turha hankkia lisää täytettä mielijohteesta tai ostamisen riemusta. Oma vaatevalikoima tuskin on kokonaan käytössä.

Tuunaa, kierrätä, hoida, korjaa ja hanki vain vuosikausia kestäviä vaatteita. Näin neuvoo Marika Kivelä.

– Uusi paita syntyy, jos yhdistää kaksi kulunutta. Toisesta käytetään ehjä yläosa ja kauluksensa rispaannuttaneesta helma. Kaikkea kannattaa katsoa tarkkaan ja miettiä, miten sen saa uudelleen käyttöön. Vintiltä ja kaapeista löytyy vaikka mitä tuunaukseen.

Marttojen Hämeen piirin toiminnanjohtaja Arja Pehkonen katsoi vaatteitaan uudesta kulmasta ensi kertaa vasta viime syksynä. Niitä oli kaapissa liikaa ja käyttämättöminä. Valmistusmaasta tai eettisyydestä ei ollut tietoa. Hän haki tietoa vastuullisuudesta ja ahdistui. Kärsijä tuntuu aina löytyvän Aasiasta, jossa vaatteet valmistetaan.

– Vaikka vaate olisi valmistettu Aasiassa, sen ostamatta jättäminen vie viimeisenkin ansion alipalkatulta työntekijältä. Toisaalta taas juuri Aasian maissa vaateteollisuuden hiilidioksidipäästöt ja ympäristökuormitus on rankka, miettii Arja Pehkonen.

Kuluttaja joutuu tekemään valintoja ja etsimään pienimmän pahan tietä. Aasian maissa valmistettujen vaatteiden tuotantoketjun jäljittäminen on vaikeaa. Vaatetta ostaessa jokainen voi kuitenkin kysyä myyjältä, missä vaate on valmistettu ja onko sen tuotantoketju tiedossa.

– Kun kysymme ja peräänkuulutamme vaatteiden alkuperää ja eettisten tuotantotapojen noudattamista, valmistajat alkavat kilpailla markkinoilla myös avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Voimme vaikuttaa hiljalleen palkkatasoon, uskoo Arja Pehkonen.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on selvittänyt, etteivät vastuullisuuttaan korostavat, minipalkkojen maksuun sitoutuneet yrityksetkään maksa työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa.

Järjestö toteaa, että lailliset vähimmäispalkat yritysten alihankintaketjuissa eivät useinkaan riitä elämiseen. Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia myös ulkomailla toimiessaan. Ei siis riitä, että yritys maksaa vain vähimmäispalkkaa, jos se ei riitä elämiseen.

– Voimme kysyä missä puuvilla on kasvatettu, missä valmistettu kuiduksi, missä värjätty, kudottu kankaaksi, leikattu ja ommeltu tuotteeksi. Myyjän pitäisi pystyä kertomaan tämä, Pehkonen korostaa. HÄSA

LÄHDE MUKAANRiihimäen kansalaisopistossa Puistikko 5:ssä tempaistaan avoimin ovin Vaatevallankumouksen merkeissä pe 24.4. klo 12–15. Kierrätyskäsityöpiiriläiset opastavat miten t-paidasta tehdään pipo tai turbaani. Hämeenlinnan torilla kello 10–14 voit tutustua tuftaukseen, tuunattuihin vaatteisiin. Saat tietoa ekologisista ja eettisistä vaatevalinnoista. Käy kässäkahvilassa.

 

 

Oikaisu 23.4.2015:

Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtajan nimi on Arja Pehkonen. Torstaina 23. huhtikuuta lehdessä oli väärä nimi.
Samassa vaatevallankumousta käsitelleessä jutussa kuvassa ei ollut kierrättämällä rakennettu paita, vaan 12-vuotiaan tytön lasten käsityökoulussa kierrätysmateriaaleja käsittelemällä valmistama ympäristötaideteos. Vaate esittää maailmaa rinnastamalla ruusuisen ja ympäristökatastrofien ruostuttaman todellisuuden.

Päivän lehti

2.4.2020