Kanta-Häme

Sibeliuksenkadulta Sibeliuksenbulevardin kautta Sibeliustielle

Kokkolasta Hankoon, Kaskisista Kuopioon. Kuusitoista suomalaista paikkakuntaa, seitsemäntoista väylää. Yksi kussakin, kaksi parhaassa. Säveltäjä Jean Sibelius on hyvin tiekäs mies.
 
Jos lähtee Sibelius-retkelle maestron syntymäkaupungista Hämeenlinnasta pikku-Jannen kesälomakaupunkiin Loviisaan, päätyy helposti ajelemaan muun muassa Sibeliuksenbulevardilla Porvoossa ja Sibeliuksenkadulla Loviisassa.
 
Matkalla voi toki piipahtaa myös Helsingin Sibeliuksenkadulla.
 
Palatessa voi suhata Järvenpään Sibeliuksenväylää ja Sibeliuksenkatua, ohittaa Ainola – jonka mukaan on nyttemmin nimetty rautatieseisake – ja tehdä lopuksi kunniakierros Hämeenlinnan omalla Sibeliuksenkadulla.
 
Keravakin matkan varrelle osuu näppärästi. Sibeliuksentie on sielläkin.
 
Forssa! Porvoo! Turku! Lohja!
 
Jo on katumarkkinat.
 
Osa on vanhoja kotikatuja
On päivänselvää, miksi Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Loviisassa ja Helsingissä on nimetty Sibeliukselle oma katu. Maestrohan asui näissä paikoissa, parhaimmillaan nykyisten Sibeliuksenkatujen varrella.
 
Hämeenlinnassa Sibeliuksenkaduksi muutettiin Läntinen Linnankatu, jonka varrella, nykyisen Sibeliuksenpuiston päädyssä, pikku-Jannen isoäidillä oli pitkään iso huusholli kauniissa puutalossa.
 
Loviisan Sibeliuksenkadun, entisen Läntisen Tullikadun, varrella puolestaan sijaitsee edelleenkin Jean Sibeliuksen isänpuoleisen suvun sukutalo. Siellä nuori säveltäjä hikoili ja teutaroi Kullervo-sinfoniansa kimpussa.
 
Mutta entä vaikkapa Forssa? Lahti?
 
Esimerkiksi Sibeliuksella ja Forssalla ei ole suoraa yhteyttä keskenään, mutta sitä ei erilaisina Sibeliuksen juhlavuosina ole kaivattukaan.
 
– Katu on nimetty 1960-luvulla yleisten suositusten kautta, kertoo projektivastaava Minna Lehtola Forssan museosta.
 
Vetoomus tuotti nimeämisiä
Lahti tunnetaan nykyään muun muassa Sibeliustalostaan, mutta varsinaista kytköstä säveltäjällä itsellään ei kaupunkiin ole. Katu löytyy silti. Suositus on takana tässäkin.
 
– Vuonna 1953 Suomen Kaupunkiliitto lähetti kiertokirjeen ja vetosi, että kaupungit nimeäisivät kadun Sibeliuksen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kertoo tutkija Riitta Niskanen Lahden kaupunginmuseosta.
 
Sibelius täytti pyöreitä vuonna 1955. Lahteen oli vastikään nimitetty kadunnimeämistoimikunta, joka oli jo käärinyt hihansa. Vuonna 1956 Lahti sai yhteensä sata uutta kadunnimeä, myös Sibeliuksenkadun.
 
Nimestään sai luopua Tapionkatu, jonka varteen oli vuonna 1954 valmistunut Konserttitalo. Talo on yhä pystyssä.
 
– Saimme sen pelastettua hävitykseltä ja purulta. Se on Suomen toiseksi vanhin Konserttitalon nimellä kulkeva rakennus, Niskanen kertoo.
 
Helsingissä Sibeliuksenkaduksi muutettiin 1960-luvulla Kammionkatu, jonka varrella Sibeliuksilla oli asunto 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa. Läheisestä Humallahden puistosta oli jo parikymmentä vuotta aikaisemmin – maestron 80-vuotispäivän kunniaksi – tullut Sibeliuksen puisto.
 
Jean Sibeliuksen kunniaksi on nimetty paikkoja myös ulkomailla, kuten Berliinissä. Säveltäjää on aikojen saatossa kunnioitettu muun muassa taideteoksilla, setelillä, oppilaitosten nimillä, seuroilla, kilpailuilla, rahastolla, junalla, matkustajakoneella ja postimerkillä. (HäSa)