Kanta-Häme

Sibelius-kapellimestarit säveltäjänerosta: Rujoa, kokeellista ja kosmista

Kansallissäveltäjä Jean Sibelius on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen moneen klassisen musiikin ystävään, eikä vähiten Sibeliusta johtaneisiin kapellimestareihin.

BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja Proms-festivaaleillakin johtanut Sakari Oramo ylistää Sibeliuksen musiikin olevan ”kosmisen energian siivittämää”.

Sibelius-festivaalin taiteellisen johtajan Okko Kamun suvussa kansallissäveltäjä on ollut puolestaan hyvin läheinen jo muutaman sukupolven ajan. Lisäksi ensi vuonna kuullaan kaikki Sibeliuksen sinfoniat Tampereen Filharmonian ylikapellimestarin Santtu-Matias Rouvalin johtamina.

Arvostetut kapellimestarit kertovat kahteen kysymykseen vastaten, miten Sibelius on heihin vaikuttanut:

1. Mikä on lempi sävellyksesi Sibeliukselta? Mitä Sibeliuksen tuotanto sinulle merkitsee?

2. Onko joku suomalaisista säveltäjistä mielestäsi jäänyt jopa liikaa Sibeliuksen varjoon? Entä kuka heistä on suosikkisi?

”Huikaiseva emotionaalinen matka” – Sakari Oramo, BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin taiteellinen johtaja

1. Yhtä teosta on mahdotonta nostaa, mutta sanon 5. sinfonia. Se on huikaiseva emotionaalinen matka: ”Maata, matoja ja misääriä” – kuten Sibelius luomisen tuskaa kuvasi. Sibelius viimeisteli viidettään kansalaissodan kauhujen keskellä. Mielestäni on mahtavaa, että hän viidennen sinfonian lopullisessa versiossa pystyi luomaan jotakin niin kohottavaa, kosmisen energian siivittämää. Tummien aikojen suru on teoksessa läsnä, mutta sitä tasapainottaa luonnon kiertokulku ja avaruudellinen tilakäsitys. Sibelius on mahtava! Kullervon, op. 7, villistä runoudesta Tapiolan viisaaseen tasapainoon kaikki on rautaa!

2. Sibeliuksen aikalaisista Leevi Madetoja olisi varmasti merkittävin, mikäli Jannea ei olisi ollut. Sitten olivat erittäin nuorina poisnukkuneet superlahjakkuudet Toivo Kuula, Ernst Mielck ja Heikki Suolahti. Oopperasäveltäjä Armas Launis kärsi taidemuotonsa vieraudesta suomalaisille ja asettui Ranskaan. Seuraavasta sukupolvesta nostan Erik Bergmanin, Einar Englundin, Joonas Kokkosen ja Einojuhani Rautavaaran, jotka kaikki omalla mielenkiintoisella tavallaan joutuivat määrittämään suhdettaan Sibelius-myyttiin.

”Ristisanatehtävä” – Okko Kamu, Sinfonia Lahden ylikapellimestari ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja

1. Henkilökohtainen suosikkini on Sibeliuksen 4. sinfonia. Sen avautuminen kesti minulle 30 vuotta. Se on kuin ristisanatehtävä, johon ei löytynyt minkäänlaista labyrintin ulostuloa. Vasta nyt siitä on alkanut paljastua sellaisia uniikkeja näkymiä. Kun koulupoikana kuuntelin 4. sinfoniaa konserteissa, en ymmärtänyt siitä mitään. Kun johdin sitä muutaman kerran, se alkoi avautua, mutta ei varmaan koskaan kokonaan. Ihmiset ovat ehkä ymmärtämättömyyttään kutsuneet sitä rujoksi, eivätkä ole nähneet sen sisäistä kauneutta.

Isäni soitti Sibeliuksen johdolla orkesterissa jo 1920-luvulla. Sibelius on vähän niin kuin Shakespeare: Mitä enemmän sitä lukee, sitä enemmän siitä pitää.

2. Monet ovat valittaneet, että Sibeliuksen varjo on liian suuri ja peittänyt lukuisia lahjakkaita säveltäjiä. Olen johtanut paljon Aulis Sallisen musiikkia. Hänestä ei voi sanoa, että plagioisi millään tapaa Sibeliusta. Hän on ymmärtänyt sinfonisen kokonaisuuden lait ja rakenteet.

”Kokeellista ja keskeneräistä” – Santtu-Matias Rouvali, Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari

1. Lempisävellyksekseni Sibeliukselta voisi olla 1. sinfonia. Se on aika kokeellinen ja vielä ehkä tavallaan keskeneräinenkin. Olen oppinut pitämään Sibeliuksesta pikkuhiljaa ja odotan jo kovasti ensi vuotta, jolloin pääsen johtamaan kaikki sinfoniat oman orkesterini Tampereen Filharmonian kanssa. Tarkoitus on, että niistä tulee aivan omanlaiset tulkinnat ja kantaohjelmistoa orkesterille.

2. Juuri nyt tuntuu, että suomalaisista suosikkisäveltäjäni voisi olla juuri Sibelius. En osaa sanoa kuka yksittäinen säveltäjä olisi erityisesti jäänyt Sibeliuksen varjoon. Sibeliuksella on toki aivan erityinen asema suomalaisessa kulttuurissa, mutta eri aikakausina on ollut ja on useita muitakin mielenkiintoisia säveltäjiä. (LM-HäSa)