Kanta-Häme

Sibelius, pehmeän voiman kansikuvapoika

Nokiat menevät ja tulevat. Sibelius pysyy.

Muun muassa tällaisia kiteytyksiä syntyi sunnuntaina Sibeliuksen syntymäkodissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa Suomen vaikutusta maailmalla pohtivat ulkoministeriön kulttuuriyksikön päällikkö Timo Heino ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen.

Vaikka hämeenlinnalaissyntyisen säveltäjän tuotanto alkaa tuoremmillaankin olla sata vuotta vanhaa, hän on edelleen yksi tunnetuimmista suomalaisista maailmalla. Kuva hänestä jopa uusiutuu.

– Tuore Sibelius-tutkimus on alkanut näyttää hänet universaalina säveltäjänä eikä provinssitaiteilijana, joka inspiroitui vain luonnosta, Heino sanoo.

Heino on työskennellyt muun muassa useita vuosia Wienin suurlähetystössä 1990-luvulla ja todistanut sen, että ”Sibelius on nimi, jota ei tarvitse selittää kenellekään”.

Mutta entä sitten?

Pois turha vaatimattomuus!

Sävellysten arvo ei toki vähene – Sibeliuksen on päinvastoin katsottu olleen sata vuotta aikaansa edellä, joten hänen eri elementtejä yhdistelevä sävellystyylinsä on jopa ajankohtainen.

Sibelius on tärkeä esimerkki siitä pääomasta, jota Suomella on nyt, kun Nokia on menetetty.

Eikä vähä mitään. Heinon nostojen perusteella hän on henkilöitynyt Suomen tarina ja innostava esimerkki siitä, mitä nyt pitäisi tehdä eli näyttää reteästi osaamisensa.

– Suomessa on ratkaistu kaikki eteen tulleet ongelmat. Suomi on sadassa vuodessa muuttunut hurjasti, ja turhaan vähättelemme sitä. Sibeliuksella ei vaatimattomuuden ongelmaa ollut, Heino sanoo.

– Suomella on luovaa ratkaisukeskeisyyttä ja toimivuutta. Monilla mailla on vain toista, mutta meillä on molemmat. Suomessa on tavattomasti soft poweria eli pehmeää voimaa.

Sibelius on tämän pehmeän voiman kansikuvapoika.

– Maa tarvitsee kasvot, kiinnekohdan, jonka avulla se tulee tutuksi.

Nuori ja luova, ei vanha yrmy

Suomella on tällä hetkellä annettavanaan etenkin koulutuksen Pisa-ihme.

Siihenkin säveltäjämestari käy esimerkiksi. Kun Sibelius oli lapsi, Suomi alkoi satsata koulutukseen. Köyhän yksinhuoltajan poika sai mahdollisuuden opiskella sitä, mihin tunsi paloa.

Kansikuvapoikaa kiidättävät Suomen 16 kulttuuri-instituuttia ja 95 suurlähetystöä. Tarkoitus on, että Sibelius-mielikuvasta samalla kuoritaan pois vuosia.

– Nuori ja luova, ei vain vanha yrmy, Korhonen sanoo.

Mutta päästäänkö Suomen rajojen sisällä sopuun siitä, mikä kaupunki Sibelius-brändiä saa heilutella? Sinfonia Lahden intendentti Tuomas Kinberg nimitti vajaa kuukausi sitten Hämeen Sanomissa Lahtea ”Sibelius-musiikin mekaksi”.

Korhonen katsoo, että kaikki tärkeät Sibelius-kaupungit mahtuvat mukaan humuun. Korhosen – ja Hämeenlinnan – vähemmän salainen ase on juhlavuoden koordinointivastuu.

– Voimme vaikuttaa kaikkiin aikatauluihin. Toivottavasti Loviisakin herää vielä, Korhonen usuttaa Sibeliuksen lapsuuden kesänviettokaupunkia. (HäSa)

Puhetilaisuus otsikolla Sibelius – kaikkien aikojen suurin suomalainen? järjestettiin sunnuntaina Sibeliuksen syntymäkodissa. Se oli osa Sibeliuksen syksy -festivaalia.