Kanta-Häme

Sibelius soi miljoonien eurojen Ainolle

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on silminnähden innoissaan. Hän haluaa näyttää tablettitietokoneeltaan videon, jonka hän on jakanut Facebookissa. Siinä nuori pianotaituri Ossi Tanner soittaa Jean Sibeliusta Suomen Pankissa Akseli Gallen-Kallelan maalaaman Aino-triptyykin edessä.

– Huomaatteko, kuinka tuo Gallen-Kallelan järvimaisema kuuluu musiikissa? Alussa Tanner soitti Sibeliuksen Kuusen, eikä kukaan liikahtanutkaan, pääjohtaja hehkuttaa.

Ehkä taika syntyy siitä, että nämä kaksi samana vuonna syntynyttä suomalaista suurmiestä olivat hyviä ystäviä ja paljon tekemisissä keskenään. 

– Sibeliushan sävelsi Surusoiton ystävänsä hautajaisiinkin, Liikanen muistuttaa.

Pääjohtajan jakama video antaa esimakua siitä, mitä Suomen Pankki tarjoaa ensi viikon viikonloppuna kaikelle kansalle. 

Pankki avaa ovensa ja kansallisesti merkittävät taidekokoelmansa yleisölle neljän päivän ajaksi. Kolmesti päivässä kuvataiteesta saa nauttia pianomusiikin säestyksellä.

Vuonna 1883 Helsingin tuomiokirkon viereen rakennettu Suomen Pankin pääkonttori on jo itsessään näkemisen arvoinen. Tavallisesti yleisöltä suljettuihin tiloihin ripustetaan lisäksi lähes 70 teosta pankin 1 200 teoksen kokoelmasta.Töitä tulee esille 1800-luvulta tähän päivään. 

Liikanen osui paikalle oikeastaan vahingossa, kun Suomen Pankin taideasiantuntija Markku Valkonen oli esittelemässä Lännen Medialle näyttelyyn valitsemiaan töitä. Niihin pääsee tutustumaan, vaikkei ehtisi paikan päälle Helsinkiin.

Verkkoon on avattu virtuaalinen näyttely, joka löytyy jo nyt osoitteesta www.kansakunnanomaisuutta.fi.

Pyysimme Valkosta valitsemaan malliksi muutaman oman suosikkinsa. 

1. Aino-triptyykki

Aino-triptyykki (1889) on kokoelman arvokkain teos. Se on ensimmäinen versio siitä kuuluisimmasta Ainosta, joka on Helsingin Ateneumissa. Vakuutussummia ei voi paljastaa, mutta käsityksen teoksen arvosta saa, kun laskee, että paljon pienemmistä Gallen-Kallelan teoksista on maksettu puoli miljoonaa euroa. 

Suurimmat erot Suomen Pankin ja Ateneumin Aino-triptyykeissä on itse Ainossa ja maalauksen kehyksissä. 
Suomen Pankin Ainon mallina oli ranskatar ja Ateneumin Ainon mallina Gallen-Kallelan oma puoliso. 

– Gallen-Kallela oli Ranskassa oikein tympääntynyt siihen, ettei sopivaa vaaleaa suomalaisen näköistä mallia löytynyt. 

Kehyksien hakaristikuviot herättävät kummastusta etenkin ulkomaisissa vieraissa. Niitä joutuu aina selittelemään.

– Natsejahan ei ollut vielä olemassakaan, kun ne on tehty. Ne ovat svastika-ornamentteja. Svastika on vanha, useiden kulttuurien tuntema aurinkosymboli.

2. Freskot ja lasimaalaukset

Lennart Segerstrålen suuret Finlandia-freskot (1943) ovat saaneet innoituksensa nimenomaan Jean Sibeliuksen Finlandiasta. Näyttelykierroksen musiikkiesitys päättyy luonnollisesti 
Finlandiaan, joten freskojen tuntumaan kannattaa silloin parkkeerata. 

Freskot on suunniteltu ennen sotia, mutta maalattu sodan aikana Suomen Pankin portaikkoa kehystämään. Niiden välissä on toinen helmi: Juho Rissasen suuret lasimaalaukset (1933). 

Lasimaalaukset on tehty Ranskassa, mikä paljastuu muutamasta kohdasta. Löydöt ovat aivan tuoreita. 

– Vasta viikko sitten diskuteerasin asiantuntijan kanssa vasemman puolen reunoja kiertävistä lehdistä. Ne ovatkin huopakaunokin lehtiä, eivät ruiskaunokin. Huopakaunokkia ei esiinny Suomessa, mutta Ranskassa kyllä, Valkonen kertoo.

Samalla lasimaalauksesta bongattiin myös euroopanmustamänty, jota ei sitäkään esiinny Suomessa, mutta joka on yleinen Pariisin puistopuu. 

 

3. Härkä

Suomen Pankin uusin hankinta on Marjatta Tapiolan Härkä (2016). Sitä ei ole julkisuudessa aiemmin nähty, sillä se on ostettu tasan vuosi sitten suoraan taiteilijan ateljeesta Sysmästä.

– Siinä on kaikki Tapiolan taiteen loistavat piirteet, kuten hyvin sujuva ja sähäkkä viiva. Pidän voimasta, joka työssä on siitä huolimatta, että se perustuu viiivarakenteeseen. Härkä on yksi suosikeistani, Valkonen sanoo.

4. Kotipihan kiveys

Toinen Valkosen uusista suosikeista päätyi Suomen Pankkiin vahingossa.

– Hannu Väisäsen Kotipihan kiveys (2002) löytyi toisen teoksen takaa, kun se vietiin kehystettäväksi. Väisäsen kaksi teosta oli ilmeisesti näyttelyssä rullattu päällekkäin.

Pankki toimi toki asiallisesti ja maksoi taiteilijalle molemmista teoksista.

5. Pilvi

Alakerran Kaarisalissa leijuu Suomen Pankin uusin veistos: Aiko Tsukaharan Pilvi (2012). Pienistä valkoisista puupalikoista tehty veistos on ostettu kokoelmiin reilu vuosi sitten, joten edellisessä avoimien ovien näyttelyssä vuonna 2014 sitä ei vielä nähty.

– Pilvi luo hienon kontrastin tilan vanhojen kaariholvien kanssa. Se on hyvin kaunis jo sellaisenaan. Pilven luonne on mielestäni tavoitettu erittäin hyvin. Ylhäältä tuleva valo luo alaosaan kiehtovat varjot. 

6. Tekstiiliteokset

Markku Valkonen puhuu tekstiilitaiteesta useaan kertaan. Se on hänelle tärkeä aihe.  Dora Jungin ja Eva Anttilan monumentaaliset teokset ovatkin isossa roolissa pankin tiloissa.

– Jungin ja Anttilan työt ovat tärkeä osa suomalaisen modernismin loistokasta historiaa ja täysiä taideteoksia isolla t-kirjaimella.

Esimerkiksi johtokunnan aulassa oleva Eeva Anttilan kuvakudos näyttääkin maalaukselta.

– Ei se tee taideteosta sen kummemmaksi, jos se maalataan kankaalle. Kangastahan nämäkin ovat, langat vain värjätään etukäteen.