Kanta-Häme

Sibelius-vuoden viimeisiä tunteja viedään

Tänään se päättyy. Säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi vetelee viimeisiään.

Vihdoin, voisi joku sanoa.

Tai ehkä: ”Nytkö jo?”.

Juhlavuotta Hämeenlinnassa – ja maailmalla – johtanut Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen on vuoden lopputunteina kuin olympiavoittaja, onnellinen ja pöllähtänyt.

– Kaikki meni yli odotusten. Monetkaan eivät uskoneet, että vuosi menisi näin hyvin, mutta kaikki oleellinen tehtiin, ja vähän enemmänkin, hän sanoo.

Korhoselle juhlan huipentuma oli ihan koko vuosi.

– Yleisö löysi tapahtumat. Konserttisalit tulivat täyteen. Tuntui, että yleisökin oli valmistautunut juhlavuoteen, hän kiittää.

– Viestiimme vastattiin ympäri maapalloa. Tuntuu, että Sibeliuksen monia tyylejä yhdistävä musiikki sopii tähän aikaan. Monikulttuurinen Sibelius on ehkä lähempänä kuin koskaan ennen.

Juhlavuoden analysoiminen voidaan Korhosen mukaan aloittaa vasta, kun pöly on saanut laskeutua.

– Sitten kerätään tiukkaa dataa ja selvitetään, kuinka paljon ihmisiä kävi, mistä he tulivat ja mihin he osallistuivat.

Ensin on huokaistava.

– Juhlavuoteen on saatava etäisyyttä tai ei näe metsää puilta.

Tänä vuonna Hämeenlinnassa ovat esiintyneet niin edellinen Sibelius-viulukilpailuvoittaja Nikita Boriso-Glebsky kuin tuore tittelinhaltija Christel Lee.

Lisäksi on kuultu Santtu-Matias Rouvalin johtamaa Tampere Filharmoniaa, Johanna Rusanen-Kartanoa ja sävellyskilpailun voittajateosten esityksiä.

Välillä sapelinkalistelun melske on melkein peittänyt juhlahumun. Hämeenlinnan kaupunki pompotti juhlavuoden järjestäjiä muun muassa pallottelemalla kuukausikaupalla konserttitoiminnan vetovastuuta.

Lopulta työ jäi Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ihastelee yhtä kaikki juhlavuonna opittua yhteistyötä.

– Siksi ensi vuoden budjetissa on rahaa eri tahojen yhteistyö-minipilottihankkeisiin.

Miten tästä jatketaan? Raution mukaan kaupunki ”ehdottomasti aikoo hyödyntää” vaivalla luotua Sibelius-brändiä – sitoohan siihen jo julistautuminen maailman Sibelius-pääkaupungiksi.

– Tämän vuoden aikana Hämeenlinna on tullut näkyväksi. Esimerkiksi opiskelijaryhmät ovat ottaneet yhteyttä kiinnostuksestaan tulla leireille Hämeenlinnaan.

Erkki Korhonen uskoo Sibeliuksen jäävän kaupunkilaisten mieleen. Juhlavuoden annista hän arvelee säilyvän ainakin soivien penkkien ja tiedon siitä, että Hämeenlinna on Sibeliuksen kaupunki.

– Tapahtumien jatkumiseen vaikuttaa kaupungin poliittinen tahto.

Korhosella on visioita vuosiksi eteenpäin. Hän näkee, että Sibelius-kongressi voitaisiin vuonna 2020 järjestää Lahden Sibelius-festivaalin ja Hämeenlinnan Sibeliuksen syksyn välissä alkusyksystä.

Rautio toivoo, että uudelleen järjestettäisiin esimerkiksi Sib-Dance. HäSa