Kanta-Häme

Sibeliusta revitään nyt joka suuntaan

Sibeliuksen juhlavuotta on valmisteltu aktiivisesti vuodesta 2011 lähtien. Hämeenlinna on herättänyt muualla kateutta olemalla Sibeliuksen juhlavuoden maailman pääkaupunki.
 
Viime metreillä mukaan juhlavuoteen on tullut uusia tekijöitä. Jokainen haluaa löytää oman paikkansa juhlavuodessa ja paistatella sen tuomassa julkisuusvalokeilassa – jos mahdollista.
Pinnan alla kuhisee, sillä kaikki eivät mahdu samaan aikaan parrasvaloihin. Motiiveja valokeilaan pääsemiseksi olisi. 
 
Juhlavuosi on pitkään profiloitunut Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön keulahahmoon Erkki Korhoseen.
 
Hämeenlinnan kaupunki perusti säätiön vuonna 2011. Idea oli, että säätiö saa Sibeliuksen juhlavuoden järjestelyihin rahoitusta sekä kaupungilta että muualta. 
 
Juhlavuoden alla säätiön tuottama ja kaupungin ostama koko kaupungin yhteinen Itsenäisyysfantasia uhkasi peruuntua rahan puutteessa. Ensi vuoden Itsenäisyysfantasia ei ole ohjelmalistalla, mutta sinne se tupsahtaa, jos rahoitus järjestyy. 
 
Säätiön budjetiksi oli laskettu 800 000 euroa juhlavuodelle, mutta tällä hetkellä se toimii 600 000 eurolla. Sen vuoksi juhlavuoden ohjelmaa on kutistettu.
 
Viime viikolla julkistettiin koko kaupungin juhlavuoden ohjelma. Siellä esiteltiin näyttävästi paitsi säätiön, myös teatterin, Verkatehtaan, Arxin ja Kehittämiskeskus Hämeen Luota-hankkeen sekä Sibelius Centerin juhlavuosiohjelma. 
 
Tilaisuudessa eivät olleet mukana kaupungin lukuisat museot, jotka ovat myös järjestämässä juhlavuoteen näkemistä ja kokemista.
 
Kaikki haluavat paikkansa auringossa. Kuka repii Sibeliusta ja millä motiivilla?
 
Erkki Korhonen
 
Erkki Korhosen tausta on värikäs. Hän johti Kansallisoopperaa vuosina 2001–2007. Ensin kansallisoopperan henkilökunta vastusti Korhosen valintaa, koska olisi halunnut Leif Segerstamin johtajaksi.
 
Korhonen erosi tehtävästään vuonna 2007, kun hänen valitsemansa ylikapellimestari Mikko Franck sanoi vuoden yhteiselon jälkeen menettäneensä luottamuksen Korhoseen ja silloiseen hallintojohtajaan. 
 
Säätiönjohtaja Erkki Korhonen on kävelevä Sibelius-sanakirja. 
 
Hän on tehnyt paljon töitä juhlavuoden eteen ja ollut ideoimassa ja toteuttamassa Hämeenlinnasta maailman Sibelius-pääkaupunkia. Korhosen ideariihistä ovat peräisin myös fantasiat, Studia generaliat, tuore juhlakirja ja sävellyskilpailu sekä monet muut juhlavuoteen liittyvät hankkeet. 
 
Korhosen suhdeverkosto on laaja ja kansainvälinen. 
 
Hänellä on myös ystäviä monissa merkittävissä tehtävissä ja sen vuoksi Sibeliuksen juhlavuosi on saanut sekä rahoitusta että arvoa Hämeenlinnan ulkopuolelta.
 
Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä säätiö on nimetty koordinoimaan valtakunnallista ja kansainvälistä Sibelius-juhlavuotta.
 
Hän ei ole luontainen johtaja vaan visiönääri, jolle ei ole ongelma hoitaa montaa asiaa yhtä aikaa. Korhonen on myös optimisti, joka haluaa tulla varmasti nähdyksi juhlavuoden järjestäjänä.
 
Korhonen pitää siitä, että asiat tulevat nopeasti selviksi. Hän ei kuitenkaan ole johtajana järjestelmällinen, mikä on aiheuttanut hankaluuksia. 
 
Nallekarhumaisen ulkomuotonsa takana Korhonen herättää intohimoja. Hänestä joko pidetään tai ei, ja miehestä löytyy tarpeen vaatiessa särmää. Ehdottomasti Sibelius-juhlavuoden toimijoista tunnetuin hahmo.
 
Hämeenlinnalaislähtöinen Korhonen muutti takaisin Hämeenlinnaan vuoden 2007 lopussa. 
 
Markku Piri
 
Taiteilija ja muotoilija Markku Piri tunnetaan miehenä, joka ei pidä kynttiläänsä vakan alla.
Juhlavuoden valmisteluissa Piri on ollut viime aikoina monessa mukana. Hän on idearikas taiteilija, jolla on osaamista monelta eri osa-alueelta.
 
Piri on Linnan kehityksen Luota-hankkeen visuaalinen kehittäjä. Hän suunnittelee virastojen kanssa kaupungin juhlavuosien ilmettä. 
 
Pirin yhtiö Entusiasmo oy haki kaupungilta tukea juhlavuoden konsertin järjestämiseen ja sai siihen elämänlaatulautakunnalta 10 000 euroa.
 
Tuen saamisen jälkeen Piri ilmoitti tuovansa Soile Isokosken konsertin kaupunkiin. Sen hän tekee yhteistyössä Verkatehtaan ja Vanajanlinnan kanssa. Piri ei neuvotellut asiasta säätiön kanssa, vaikka Soile Isokosken nimi oli ollut myös säätiön mahdollisten esiintyjien listalla.
 
Markku Piri on kuulunut säätiön hallitukseen lokakuusta lähtien. Säätiön hallitukseen häntä ehdotti Sari Myllykangas (sd.) Piri on ottanut kantaa hallituksen sisällä Erkki Korhosen tapaan toimia. 
 
Hämeen Sanomille Piri kertoo pitävänsä työskentelystä tiettyjen raamien sisällä. Kysymykseen, onko säätiössä toimittu raamien ulkopuolella, Piri ei ota kantaa. 
 
– Kaikki ovat antamassa omalla tavallaan ja taidoillaan panoksensa juhlavuoteen. 
 
Pirin mielestä Hämeenlinnassa on hyvä henki juhlavuoden valmistelussa. Hän on myös tyytyväinen siihen, kuinka hänet on otettu kaupungissa heti mukaan. 
 
Esimerkiksi lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajajohtaja Markku Rimpelä suositteli Pirille näyttelyä Hämeenlinnan taidemuseoon, ja näyttely järjestettiin syksyllä 2013.
 
Aiemmin Markku Pirillä oli Huittisissa oma pappila, jossa hän järjesti konsertteja viisi vuotta. Ne eivät ottaneet kuitenkaan tuulta alleen, ja Piri muutti pois vuonna 2005. 
 
Hämeenlinnaan Piri muutti vuonna 2012. Hän on Markku Rimpelän pitkäaikainen ystävä. Miehet tuntevat toisensa Markku-seurasta, jonka puheenjohtaja Rimpelä on. 
 
Pirillä sanotaan olevan myös hankalan miehen maine.  
 
Jouko Astor
 
Jouko Astor on päämäärätietoinen Verkatehtaan toimitusjohtaja. 
 
Verkatehdas oli vahvasti mukana suunnittelemassa Sibeliuksen juhlavuotta. Ilmeisesti Jouko Astor suutahti siinä vaiheessa, kun kaupunki halusi perustaa säätiön, ja Verkatehtaan vastuu väheni juhlavuoden järjestämisessä.
 
Verkatehdas on kuitenkin vahvasti juhlavuoden keskiössä, sillä suuri osa tapahtumista järjestetään Verkatehtaalla ja Vanaja-salissa. 
 
Jouko Astor on avoimesti sanonut, että säätiö on Verkatehtaan asiakas muiden joukossa. Säätiö on kuitenkin iso asiakas, ja välillä johtajan asennoituminen isoon asiakkaaseen on ollut outoa. Asioista on tehty hankalia.
 
Astor kulkee juhlavuonna omalla polullaan. Esimerkiksi hän ei ottanut kantaa juhlavuoden ohjelmaan sitä kysyttäessä, vaikka suuri osa ohjelmasta on ollut Astorin tiedossa. 
 
Hän on ottanut uusia avauksia. Muun muassa Verkatehtaan residenssituotantona syntyy juhlavuosiesityksenä sirkusesitys Swan of Tuonela. 
 
Astor oli heti mukana myös Markku Pirin järjestämässä Soile Isokoski -konsertissa. Se on jaetun riskin konsertti eli Vanaja-salin vuokra määrittyy lipputulojen mukaan. Tällaisia jaetun riskin konsertteja on vuosittain Verkatehtaalla 8–9. 
 
Säätiön järjestämät konsertit ja tapahtumat eivät kuulu jaetun riskin tapahtumiin, vaan Verkatehdas tekee tällaisia muun muassa kansalaisjärjestöjen kanssa juhlavuoteen liittyen.
 
Jouko Astor asuu Tampereella.
 
Tapani Hellstén
 
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Tapani Hellstén on selkeästi ottanut puheenjohtajana taustavaikuttajan roolin. Säätiön hallitus on pysynyt taustalla, vaikka siltä on toivottu enemmän lobbausasennetta. 
 
Entisenä kaupunginjohtajana Hellstén ei ole halunnut julkisesti ottaa kantaa esimerkiksi siihen, miksi kaupunki on myöntänyt säätiölle vähemmän rahaa kuin mihin budjetti on tehty.
 
Hellsténiä harmittaa se, että juhlavuotta ei ole päästy tekemään laadittujen suunnitelmien mukaan. Jo viime keväänä säätiö kertoi juhlavuoden ohjelmastaan, mutta joutui rahapulan vuoksi karsimaan muun muassa kansainvälisiä vierailuja pois ohjelmistosta. 
 
Entinen kaupunginjohtaja on seissyt viimeaikaisten tapahtumien jälkeen Erkki Korhosen takana ja puolustanut säätiötä. 
 
Säätiön puheenjohtajuus on ainoa luottamustoimi, jonka Hellstén on pitänyt Hämeenlinnassa. Kasvojen menettämisen pelossa Hellsténille onkin tärkeää juhlavuoden onnistuminen, koska hän on ollut perustamassa säätiötä ja ideoimassa juhlavuotta. 
 
Ilmeisesti Hellstén houkutteli Erkki Korhosen säätiön johtajaksi. 
 
Hellstén asuu toistaiseksi Hämeenlinnassa ja työskentelee Kevan varatoimitusjohtajana. Hän joutui myös myrskyn silmään, kun Merja Ailus sai kenkää Kevan johdosta.
 
Antti Vihinen
 
Antti Vihinen johti Lahden Sibeliustaloa liki kymmenen vuotta. Hän jätti hommansa värikkäästi. Joidenkin lähteiden mukaan Vihistä ei ole tullut ikävä, sillä hän aiheutti talossa ja kaupungissa ristiriitoja. Hän ajautui muun muassa riitoihin Sinfonia Lahden johdon kanssa. 
 
Sibeliuksesta väitellyt Antti Vihinen on ottanut paikkansa määrätietoisesti Hämeenlinnassa.
Ensin hän johti Linnanniemen kehittämishanketta, josta hän sujahti kaupungin juhlavuosien projektipäälliköksi. 
 
Vihinen on taitava ja tietävä puhuja ja osaa ottaa paikkansa. Vihisen rooli on ehkä aiheuttanut hämmennystä, sillä kaikille toimijoille se ei ole ollut selvä.
 
Projektipäällikkö on ottanut paikkansa ja näyttänyt, ettei hänen ylitseen kävellä. Tästä hyvä esimerkki oli säätiön fantasiarahoitus. 
 
Kaupungin juhlavuosimarkkinointirahoja on jossain vaiheessa tarjottu säätiölle, mutta nyt kaupunki haluaa pitää ne itse. Vihinen on myös vihjaillut, että hänen ohitseen ei ”suhmuroida”.
 
Hän vetoaa koko ajan siihen, että kaupunki joutuu karsimaan muutenkin kulujaan. Säätiön tukirahat ovat olleet kuitenkin kaupungin tiedossa, sillä useita kaupungin edustajia istuu säätiön hallituksessa. Myös Vihinen on kuulunut säätiön hallitukseen, mutta jääväsi itsensä syyskuussa. Tilalle tuli Markku Piri. 
 
Vihistä on luonnehdittu besserwisseriksi, joka haluaa päästä pätemään.  
 
Aamulehden haastattelussa 5.12.2014 Vihinen kertoi ”koordinoivansa” Sibelius-juhlavuotta Hämeenlinnassa. Hän myös arvosteli Sinfonia Lahtea kovin sanakääntein, vaikka Sinfonia Lahti näkyy vahvasti Hämeenlinnassa Sibelius-juhlavuoden aikana. 
 
Vihinen on kirjoittanut Hämeenlinnan teatterin juhlavuoden näytelmän Sibelius – kohtalonyhteydet.
Asuu Tampereella ja tekee työmatkaa yhdessä tilaajajohtaja Markku Rimpelän kanssa.
 
Sari Rautio
 
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) on tiiviisti rakentamassa juhlavuotta, sillä hän vetänyt puheenjohtajana juhlavuosien ohjausryhmää 17.6.2013 lähtien eli ryhmän perustamisesta saakka. 
 
Ohjausryhmä perustettiin, koska haluttiin juhlavuoden olevan koko kaupungin yhteinen juttu.
Ohjausryhmässä on paitsi poliitikkoja, myös väkeä säätiöstä, Arxista, taidelaitoksista ja Kehittämiskeskus Hämeestä. 
 
Raution mielestä ohjausryhmä on ollut tarpeellinen, koska siellä eri toimijat vaihtavat ajatuksia, tietoa ja ideoivat yhdessä.
 
– Se on poikkihallinnollista tekemistä. 
 
Ohjausryhmällä ei ole päätösvaltaa vaan se koordinoi tekemistä. 
 
Koko kaupungin yhteinen itsenäisyysjuhla syntyi Sari Raution valtuustoaloitteesta. Hän esitti, että Hämeenlinnaan kootaan yhteistyöryhmä yhteisen itsenäisyyspäiväjuhlan järjestämiseksi vuosittain.  
Tapani Hellstén taas yhdisti idean säätiöön, ja kaupunki alkoi tilata itsenäisyyspäivän itsenäisyysfantasiaa säätiöltä. 
 
Raution mielestä on hyvä, että kulttuuripuolella tekijöitä ja toimijoita on paljon, ja mukaan on tullut uusia hahmoja. 
 
Rautio kehuu Korhosta, mutta iloitsee myös Markku Pirin ja Antti Vihisen panoksesta. 
 
– Sibelius on niin suuri mahdollisuus! On hauskaa, etteivät kaikki tekijät ole miehestä samaa mieltä.
 
Raution mielestä hänellä on sovittelijan rooli. Hän puhuu mielellään jääkiekkotermein rooleista, joiden pitäisi olla selvät. Näin ei kuitenkaan ole, ja roolituksia Rautio haluaa vielä kirkastaa ennen juhlavuoden alkua. Miten hän se tekee, jää nähtäväksi.
 
Rautio ottaa mielellään sovittelijan roolin, mutta itsenäisyysfantasiasotkussa Rautiolle oli erittäin tärkeää, että syyn niskoilleen ottaa säätiö, jotta kaupungin maine ei heikkene. 
 
Rautio haluaa mieluusti antaa kuvan, että kaikki on hienosti ja hyvin. Eduskuntavaalien alla hän haluaa ottaa kaiken hyödyn irti juhlavuodesta ja sen järjestelyistä. Hän myös kirjautti tammikuussa kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjaan puheensa, jossa hän korulausein kehui tulevaa juhlavuotta.
 
Rautio asuu Hämeenlinnassa.
 
Juttu perustuu lukuisiin taustahaastatteluihin ja juttuarkistoihin.