Kanta-Häme

Sijoitettujen nuorten jälkihuoltoa pitkitetään yli kaksinkertaiseksi – Lastensuojelun paineet kasvavat

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee 21 vuodesta 25 vuoteen. Uudistuksella pyritään ehkäisemään sijoitettujen nuorten myöhempää syrjäytymistä. Muutos vaatii kunnilta lisäresursseja.
Sosiaalityöntekijä Kristiina Antonius ja sosiaaliohjaaja Harri Pekkarinen Hämeenlinnan lastensuojelun jälkihuollosta sanovat, että moni jälkihuoltonuori tarvitsee tukea vielä 21 ikävuoden jälkeenkin. Kuva: Pekka Rautiainen
Sosiaalityöntekijä Kristiina Antonius ja sosiaaliohjaaja Harri Pekkarinen Hämeenlinnan lastensuojelun jälkihuollosta sanovat, että moni jälkihuoltonuori tarvitsee tukea vielä 21 ikävuoden jälkeenkin. Kuva: Pekka Rautiainen

Lastensuojelun jälkihuoltoa pitkitetään merkittävästi. Ensi vuoden alusta lähtien kunnilla on velvollisuus tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille jälkihuollon palveluja aina 25 ikävuoteen asti.

Muutos yli kaksinkertaistaa jälkihuollon nykyisen keston. Tähän asti sitä on järjestetty korkeintaan 21-vuotiaille.

Uudistuksen tarkoitus on ehkäistä lastensuojelutaustaisten nuorten aikuisten syrjäytymistä.

“Perusteltu uudistus”

Sosiaalityöntekijä Kristiina Antonius ja sosiaaliohjaaja Harri Pekkarinen Hämeenlinnan lastensuojelun jälkihuollosta pitävät uudistusta perusteltuna. Heidän mukaansa moni jälkihuoltonuori tarvitsee tukea vielä 21 ikävuoden jälkeenkin.

– Siinä vaiheessa se oma vastuunotto alkaa usein lisääntyä. Tähän asti jälkihuolto on loppunut monessa tapauksessa juuri silloin, kun asiat ovat ruvenneet nytkähtämään eteenpäin, ja työskentely on jäänyt sen takia keskeneräiseksi, Pekkarinen kertoo.

– Monesti jälkihuoltonuori alkaa opiskella vasta kaksikymppisenä tai vanhempanakin, joten jatkossa voimme olla siinä hyvinkin suurena tukena, samoin työllistymisessä.

Merkittävää apua

Jälkihuolto pitää sisällään monenlaista apua, myös rahallista tukea. Asiakkaat saavat muun muassa “itsenäistymisvaroja”. Opiskelevien jälkihuoltonuorten ei tarvitse nostaa opintolainaa, vaan he voivat saada toimeentulotukea.

Asiakasmäärän kasvu vaatii kunnilta lisäpanostuksia ennestäänkin kovilla olevaan lastensuojeluun. Monessa kunnassa ja kuntayhtymässä on ollut vaikeuksia saada sosiaalityöntekijöiden virkoja täyteen.

Jälkihuollon työmäärän kasvua kompensoinee jonkin verran se, että jälkihuollon palveluihin tulevien yli 21-vuotiaiden voi olettaa käyttävän aiempaa vähemmän kunnan muita sosiaalipalveluja.

Kunnalla on jälkihuoltovelvollisuus myös niistä nuorista, jotka on aikanaan sijoitettu jollekin muulle paikkakunnalle ja esimerkiksi opiskelevat kaukana lähtökunnasta.

Asiakas päättää

Hämeenlinnassa jälkihuollon asiakkaita on reilu sata.

Palvelu on kunnalle velvollisuus ja asiakkaalle oikeus. Toisin sanoen asiakas saa itse päättää, mitä tukea ottaa vastaan. Sitä pohditaan yleensä yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa.

– Jälkihuolto on määritelty laissa väljästi, eli kunnat saavat aika pitkälti itse päättää palvelun tarkemmasta sisällöstä, Antonius kertoo.

Hänen mukaansa jälkihuollon hankalin vaihe on yleensä ensimmäinen vuosi, jolloin nuori on juuri tullut täysi-ikäiseksi.

“Kaikilla ei ole tarvetta”

Hämeenlinnan lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen ei tällä erää kommentoi lakiuudistusta.

Perhepalvelujen johtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ei osaa vielä arvioida, paljonko jälkihuollon pidentäminen lisää lastensuojelun työtaakkaa.

– Nyt täytyy rauhassa katsoa ja miettiä, mitä ja millaista lisäresurssien tarvetta tämä uudistus loppujen lopuksi tarkoittaa, hän toteaa.

– Sinänsä tämä on hyvä ja tervetullut asia, joka turvaa nuoren itsenäistymistä ja elämään syrjään pääsemistä.

Forssan seudulla oli viime vuonna 35 jälkihuoltonuorta.

– Eri nuorilla on erilaisia tarpeita. Kaikilla ei ole erityistuen tarvetta enää 21-vuotiaana, Lammintausta-Mäkelä huomauttaa.

Lakia on vielä korjattava

Uudistus sisältää myös epäselvyyksiä, joihin alan ihmiset odottavat täsmennyksiä.

Yksi näistä on lakiin ilmaantunut ristiriita: Lastensuojelulain mukaan kuntien velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Sijoitus päättyy viimeistään nuoren täysi-ikäistyessä ja jälkihuoltovelvoite näin ollen viimeistään nuoren täyttäessä 23.

Neuvotteleva virkamies Annika Parsons sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, ettei tätä ilmeistä ristiriitaa ollut huomioitu eduskunnan hyväksymässä lakialoitteessa.

– Pykälää joudutaan korjaamaan ministeriön toimesta ennen lain voimaantuloa.

Epäselvää on sekin, voivatko entisetkin alle 25-vuotiaat asiakkaat palata uuden lain myötä takaisin jälkihuollon piiriin. HäSa

Jälkihuolto estää syrjäytymistä

Jälkihuolto on kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tukemista sijoituksen päättymisen jälkeen.

Sijoitus päättyy viimeistään nuoren täysi-ikäistyessä.

Eduskunta hyväksyi viime kuussa lakiuudistuksen, jolla kuntien velvollisuutta tarjota sijoituksessa olleille nuorille jälkihuoltopalveluja jatketaan 21 ikävuodesta

25 ikävuoteen asti.

Uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Presidentti vahvisti lain perjantaina.

Jälkihuollon pääasiallinen tarkoitus on vähentää nuoren riskiä syrjäytyä.

Apua ja rahaa

Jälkihuolto sisältää mm.:

apua asunnon hankkimiseksi

tukea koulutukseen ja työllistymiseen

taloudellista tukea asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin

opastusta arjessa selviytymiseen

ohjaamista yhteiskunnan muihin palveluihin

harrastus-, loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoamista