Kanta-Häme

Sijoitus tulevaisuuteen

Viime keväästä asti rakennettu Mustialan uusi opetus- ja tutkimusnavetta oheisrakennuksineen on siinä pisteessä, että keskviikkona vietettiin pihattonavetalla kutsuvierasjuhlaa ja avoimien ovien päivää.

Navettaan on tulossa kaikkiaan lähes 200 lehmää tai vasikkaa, mutta eilen ei asukkaita vielä näkynyt. Lehmien sijaan paikalla oli Mustialan opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi paljon ihmisiä, joilla on ollut merkittävä vaikutus navetan valmistumiseen.

Talousjohtaja Mirja Pöhö Hämeen ammattikorkeakoulusta paljasti, että uutta navettaa pohdittiin ensimmäisen kerran vakavasti kuusi vuotta sitten, kun korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus piti turvata.

– Vanha navetta on matala, mutta tämä uusi pihattonavetta on avara ja valoisa. Eläinten ulkoilualue valmistuu kevääksi ja kokonaisuus on valmis kesällä, Pöhö totesi.

Navetan rakentaminen siirtyi paristakin syystä. Ensimmäisellä tarjouskierroksella kustannukset olisivat nousseet liian suuriksi, ja jotain piti karsia. Lisäksi alkuperäinen paikka sijaitsi muinaismuistolain mukaan suojellun muinaisjäännöksen suojavyöhykkeen alla.

– Piti miettiä uusi paikka, ja tähän päädyttiin muun muassa opiskelijoiden vahvan tahdon pohjalta, Pöhö kertoi kutsuvieraille.

Mieluisa synttärilahja

Hamkin biotalouden yksikön johtaja Ari Mikkola kuvaili uutta navettaa parhaaksi syntymäpäivälahjaksi 175-vuotisjuhlavuottaan viettävälle Hämeen ammattikorkeakoululle. Mikkola loi mielenkiintoisen katsauksen Mustialan yksikön menneisyyteen.

– Edellisen navetan vanhat osat ovat vuodelta 1852. Vuonna 1887 tehtiin merkittävä laajennus. Sotien välissä lypsylehmiä oli parhaimmillaan lähes 200, mutta vuonna 1934 navetta paloi, Mikkola kertoi.

Viimeisin remontti on peräisin vuodelta 1999. Mikkolan mukaan vanhan peruskorjaamista pohdittiin mutta todettiin, että se ei olisi nykytekniikalle soveltuva ja kustannukset olisivat nousseet silti korkeiksi. Päätettiin siis rakentaa kokonaan uusi navetta, jonka lähtökohtina ovat eläinten ja hoitajien viihtyvyys sekä hyvinvointi, navetan hyvä toiminnallisuus, korkea automaatioaste sekä opetukselliset ja tutkimukselliset tarpeet.

Navetasta haluttiin tehdä nykyaikainen ja tulevaisuuteen suuntaava. Uudesta navetasta löytyy paljon uutta teknologiaa, kuten yhden lypsyrobotin automaattinen lypsyjärjestelmä ja täysin automatisoitu rehunjako. Teknologialla pyritään vastamaan tulevaisuuden kehitysnäkymiin, kun yksikkökoot suurenevat ja automaatioaste maidontuotantotiloilla lisääntyy. Sen oletetaan omalta edistävän kotimaista maidontuotantoa ja siihen liittyvää opetus- ja tutkimustyötä.

– Teknologia vapauttaa aikaa oppilaiden ohjaukseen ja kehittämiseen. Silti täällä on mahdollisuus perinteisen lypsytavan oppimiseen, huomautti Mikkola, joka iloitsi biotalouden nousseen Hämeen ammattikorkeakoululla sille kuuluvaan osaan.

Uusi navetta tarjoaa mahdollisuuden soveltavan tutkimustyön tekemiseen. Siellä voidaan myös pitää yhteistyökumppaneiden koulutustilaisuuksia ja muita tapahtumia.

Opetukselle iso harppaus

Oman tervehdyksensä tapahtumaan toi hiljattain eläköitynyt Tammelan kunnanjohtaja Matti Setälä, jolla oli merkittävä rooli uuden navetan saamisessa. Setälä näki, että uusi navetta on maatalouden opetukselle iso harppaus ja se antaa viljelijäväestölle mahdollisuuden kehittää itseään.

Setälä kaipaisi vanhaan navettaan tietynlaista yrityshautomoa, joka loisi edellytyksiä uusille yrityksille ja innovaatioille.

Valtiovallan tervehdyksen juhlatilaisuuteen toivat kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). (HäSa)