Kanta-Häme

Sijoitusalalla työnantaja vaihtuu vilkkaasti

– Olen nopea kyllästymään ja haluan nähdä uutta, sanoo Taalerin nykyinen asiakkuuspäällikkö Pertti Rokkila, 53.

Sijoitus- ja varainhoitoammattilaisena Rokkila on kiertänyt pankista ja yhtiöstä toiseen. Hän on toiminut muun muassa OP-Rahastoyhtiön markkinointijohtajana, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin sijoitusjohtajana, Handelsbankenissa sijoitusjohtajana ja Lammin Säästöpankissa sijoituspäällikkönä.

– En nähnyt maataloudessa tulevaisuutta. En halunnut peruskonttorin johtajaksi. Sijoittamisessa kaikki tuntui eksoottiselta.

Rokkila kertoo ensimmäisestä pankkityöpaikastaan, joka oli Koski Hl:n (nykyisin Hämeenkoski) Osuuspankissa. Hän valmistui maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi vuonna 1989 ja pääsi OP-ryhmän esimiesharjoitteluun.

Pankkien peruspankkitoiminnan johtajat ovat perinteisesti uskollisia omalle pankkiryhmälleen. Sen sijaan on tyypillistä, että sijoitusammattilaiset vaihtavat hyvin nopeaan tahtiin työpaikkaa ja työnantajaa. Onko syynä sijoitusammattilaisten oma luonne vai kova kysyntä heidän työstään?

– Ehkä sekä että. Minä olen itse aina hakeutunut uusiin töihin.

Rokkila ei ole varma, onko sijoitusammattilaisista enää kova kysyntä.

– Nykyisin pankit haluavat lähinnä myyjiä eivätkä niinkään sijoitusammattilaisia. Ne haluavat myyntiä ja sitouttaa asiakkaat pankkiin. Toiminta on massavarainhoitoa.

Pankkien tulot perustuvat yhä enemmän palkkioihin entisen korkokatteen sijaan. Palkkiotuottoja pankeille tuovat asiakkaiden sijoitukset pankkiryhmän yhtiöiden kautta ja varainhoito. Sijoitusneuvonta ja varainhoito ovat useissa pankeissa niitä asioita, joihin satsataan.

– Yllätys ei ole ollut se, että alan ammattilaisista on ollut kova kysyntä. Se on yllätys, että näin pienessä maassa on niin paljon alan yrityksiä.

Suomessa on Finanssivalvonnan valvonnan alaisia pääomamarkkinoilla toimivia yhtiöitä 185. Suomessa toimii myös muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä.

– Rahasto ei tarvitse kuin muutaman miljoonan sijoitukset niin sen toiminta kannattaa.

Rokkila arvelee, että yksi syy sijoitus- ja varallisuudenhoitoyhtiöiden määrän nopeaan kasvuun on alan kehittymättömyys Suomessa.

– Kyntämätöntä sarkaa on Suomessa paljon. Meillä on vielä kasvukipuja.

Rokkila muistuttaa, että 60+ -ikäisten sukupolvella ei ollut mahdollisuuksia sijoituksiin.

– Suomessa on lähdetty tyhjältä pöydältä. Koko ala on melkein lasten kengissä. Varmasti sillä on osaltaan vaikutusta siihen, että palvelujen tuottajien määrä on kasvanut nopeasti ja niiden kirjo on laaja.

Nollakorko ajaa nyt kotitalouksien varallisuutta pankkitileiltä muihin sijoituksiin. Rokkila toteaa, että Suomen kotitalouksilla on edelleen 80 miljardia euroa talletuksia pankkitileillä. Osa näistä talletuksista on turhia.

– Muutos on tullut nopeasti. Yleisö ei tahdo pysyä mukana. Perussijoittaja on vähän silmät ymmyrkäisenä.

Rokkilan omat sijoitukset ovat lähinnä metsää, mutta hänellä on muita sijoituksia. Hän pitää työlle tärkeänä, että alan ammattilainen ”istuu tulessa” myös henkilökohtaisesti.

– Ymmärtääkö sijoitusneuvoja riskejä, jos hän ei ole itse ottanut omilla rahoillaan riskiä.

Päivän lehti

22.1.2020