Sininen peruna tekee pienimuotoista tuloa monella rintamalla. Tänä keväänä loppilainen Männistön Peruna on myynyt muualla viljeltyä Violet Queen -lajiketta Etelä-Suomen K-marketteihin, mutta ensi syksyn sato nousee ensimmäistä kertaa Aromäen tilan omista pelloista.
– Ei se varmaan tule iso hitti olemaan, mutta on mukava lisätä valikoimaa ihmisille, jotka seuraavat trendejä ja ovat kiinnostuneita terveysvaikutuksista, sanoo Juhana Männistö.
Kotimaista Violet Queen -siemenperunaa on tänä keväänä ensimmäistä kertaa tarjolla ammattiviljelyyn. HZPC Kantaperunan myyntipäällikkö Samuli Läspä kertoo, että siemenperunaa lähtee eri puolille Suomea, mutta määrällisesti puhutaan vain 5–10 tilasta.
– Meidän firmassa se edustaa noin puolta prosenttia kokonaismyynnistä, mutta omasta mielestäni on tärkeää, että perunasta puhutaan enemmän. Se on aika vähähiilinen elintarvike, sanoo Läspä.
Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikkö teki vuonna 2016 tutkimuksen, joka vertasi perinteisen keltamaltoisen perunan ja tummansinisen Synkeä Sakari -lajikkeen terveellisyyttä. Selvisi, että sinisen perunan nauttimisen jälkeen veren glukoosi- ja insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi pienempiä kuin keltaisen perunan jälkeen.
Tämä saattaa johtua sinisen perunan antosyaaneista. Nämä flavonoidit antavat kasveille niiden sinisen, violetin tai punaisen värin, joka on tuttu myös mm. mustikasta ja puolukasta.
Parhaillaan meneillään olevassa jatkotutkimuksessa selvitetään, johtuuko sinisen perunan terveellisyys nimenomaan sen väristä.
– Haluamme tutkia värin vaikutusta ilman esimerkiksi tärkkelysrakenteen aiheuttamaa vaikutusta, sanoo molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg.
Uusi tutkimus julkaistaan todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana. Sen lisäksi, että tieto antosyaanien terveysvaikutuksista karttuu, tutkimustietoa on mahdollista käyttää teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisessä.
– Sinimaltoisten perunoiden kuorista voidaan jatkossa saada eristettyjä antosyaanijakeita, kertoo Linderborg.
Synkeä Sakari on lajike, jota ei ole lainkaan myynnissä. Suomen Siemenperunakeskus on kuitenkin koeviljellyt tätä suomalaisen perikunnan omistamaa jalostetta kolmen vuoden ajan. Peltoihin ja kauppojen laareihin päästäkseen lajikkeen on käytävä läpi Elintarviketurvallisuusviraston tiukat seulat.
– Perikunta ei ole vielä päättänyt, rupeaako se kaupallistamaan Synkeää Sakaria vai ei, kertoo Suomen Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja, agrologi Paula Ilola.
Sen sijaan Blue Congo -lajiketta Ilolan yritys on myynyt pitkälle toistakymmentä vuotta. Suomessa sen siniseen väriin on totuteltu jo 1930-luvulta lähtien.
– Blue Congo on marginaalilajike. Ravintoloiden mielellään käyttämä erikoisperuna, jonka tuotannosta meiltä yli puolet menee Saksaan, missä se on ekoihmisten suosima, luonnehtii Ilola.
Sinisten perunoiden flavonoidipitoisuudet vaihtelevat lajikkeesta ja jopa perunasta toiseen. Esimerkiksi Blue Congossa sinistä väriä on selkeästi vähemmän kuin Synkeässä Sakarissa.
Apulaisprofessori Linderborgin mielestä sinisen eri sävyihin ei kuitenkaan kannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä kaikissa sinimaltoisissa perunoissa on terveellisiä antosyaanivärejä.
– Kaikkien sinisten lajikkeiden, myös porkkanoiden ja kukkakaalien, kulutus lisää niiden saatavuutta ja siten niiden käyttöä.
– Tutkimuksemme kannustaa syömään kotimaisia kasviksia, sanoo Linderborg. HÄSA
