Kanta-Häme

Siperian karhun elinkautinen jatkuu – Rovasti Yrjö Niemen ei tarvinnut katsoa kymmenissä Siperian vankiloissa olkansa yli

Hämeenlinnalainen rovasti Yrjö Niemi kertoo Siperian "vankilavuosistaan".
Yrjö Niemi työskenteli yli 40 vuotta Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. 1990-luvulla hän toimi kolme vuotta Krasnojarskin ensimmäisenä kirkkoherrana. Henkisen vankilatyönsä hän aloitti 13 vuotta sitten.

Hämeenlinnalainen rovasti Yrjö Niemi on tehnyt 25-vuotisen työn hengellisenä oppaana karulla alueella, johon verrattuna Suomi näyttää kartalla postimerkin kokoiselta.

Urallaan hän on nähnyt Siperian vankiloiden ja työleirien monet kasvot.

– Siperiassa olen käynyt 40 vankilassa, Vladivostokissa henkisen vankilatyönsä aloittanut Niemi kertoo.

Niemi aloitti ensimmäisenä pappina Venäjän suurimmalla vankila-alueella Krasnojarskin läänissä Kraslak-leireillä, jotka täyttivät tänä vuonna 80 vuotta. Olosuhteet ovat kaikille yhtä ankarat, on vangin taustalla sitten henkirikos, väkivalta, huumeiden katumyynti tai kännykkävarkaus.

Venäjällä vankiloissa tuomiosta kärsitään kaksi kolmasosaa ennen kuin jatkosta voi edes neuvotella.

– Kyse on kovan kurin vankiloista ja rangaistustyö on äärimmäisen fyysistä. Siellä on naisvankejakin tuhat. 14–18-vuotiailla on omat vankilansa. Näky on sydäntä särkevä.

 

Vangit, vartijat ja vankilajohto hyväksyivät luterilaispappi Niemen ortodoksialueella.

– Vankeja ei tarvinnut pelätä. Itse asiassa he olivat turvajoukkoni, sillä tein työtä heitä varten.

Työleireille Niemi on toimittanut muun muassa villasukkia ja hygieniatarpeita Suomesta.

Tämä ei lämmitä vain jalkoja, vaan myös sydämiä, kun te välitätte meistä 5 000 kilometrin päässä, eräs vanki on kirjoittanut Niemelle.

Kun Niemi aloitti urakkansa, Venäjällä oli 14 000 metsätyöleiriä, joissa velkaansa oli kuittaamassa 15 000 vankia. Nyt määrä on pudonnut puoleen.

Niemen piti anoa työlupa Moskovan ylimmältä kenraalilta, joka johtaa Venäjän 340 000 vankilatyöntekijää, joiden vastuulla on puolestaan koko maan 900 000 vankia.

Pari vuotta sitten lainsäädäntö muuttui Venäjällä, ja Niemen piti anoa uutta lupaa. Sitä hänelle ei ole vielä myönnetty.

– Perjantaina palaan pariksi viikoksi takaisin Siperiaan jatkamaan töitä seurakunnissa, kylissä ja toipumiskodeissa.

 

25 vuoden aikana Niemi on ollut perustamassa kolmea seurakuntaa Siperiaan, kuten miljoonakaupunki Krasnojarskiin, etsinyt inkeriläisiä ja tehnyt työtä myös muun muassa niin katulasten keskuksissa kuin vapautuneiden rikollisten toipumiskeskuksissa

Hän on työskennellyt Inkerin kirkon pappina neljä vuotta päätoimisesti ja muun ajan osatoimisesti.

– Siperian ”elinkautinen” jatkuu niin kauan kuin miehessä virtaa riittää, Niemi sanoo.

Pitkän linjan voimailija Niemi on saanut Siperian karhu -lempinimensä ystäviltään. Samalla lempinimellä tunnetaan myös venäläinen painijalegenda Aleksander Karelin.

– Kerran törmäsin Siperiassa parimetrisessä aluskasvillisuudessa karhuun. Se tapahtui niin yllättäen, että molemmat säikähtivät, Niemi naurahtaa. HäSa

Tarinoita Siperiasta

Lopen kirkossa (Pilpalantie 1) keskiviikkona 10.10. kello 19.30. Niemi kertoo hengellisestä Siperian-työstään kuvien kera. Mukana Lopen kappalainen Ilkka Juote EL-kuoron kanssa.