Kanta-Häme

Sipilän pakkopaketin lukuja ei hevillä uskota

Elinkeinoelämän keskusliitto kommentoi lausuntokierrokselta palannutta pakkolakipakettia kuuden sivun verran. Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteisen lausunnon mitta taas on 28 sivua.

Molemmat kuitenkin arvostelevat osaltaan paketin ydintä eli talous- ja työllisyysvaikutuksia.

EK:ta hiertää etenkin irtisanottaville työntekijöille uudelleenkoulutuksena tai -valmennuksena ehdotettu muutosturva.

– Muutosturvan kustannuksia ei ole otettu huomioon ehdotuksen kansantaloudellisten vaikutusten huomioinnissa, liitto arvostelee.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi esityksessä, että muutosturva toisi yrityksille yli sadan miljoonan euron lisäkustannukset. EK varoittaa tämän rasitteen kohdistuvan niihin yrityksiin, joilla on jo ennestään taloudellisia ongelmia.

EK pitää kuitenkin lakiesityksen lähtökohtia oikeina, kunhan kilpailukykyä kohentavat toimet vain olisivat pysyviä tai vähintään hyvin pitkäaikaisia.

Työntekijäjärjestöt toteavat omassa lausunnossaan saman asian, tosin toiselta kantilta.

– Itse asiassa on selvää, että työehtojen heikennykset jäävät väliaikaisiksi, yhteislausunnossa sanotaan.

Järjestöt syyttävät ministe­riötä jopa tietoisten virheiden tekemisestä.

– Laskelmissa oletetaan, että heikennykset jäävät pysyviksi. Jos työehtoheikennykset kompensoituvat merkittäviltä osin tai kokonaan tulevien vuosien palkkaneuvotteluissa, niin lakipaketin työehtojen heikennyksillä ei ole pitkällä aikavälillä tosiasiallista vaikutusta työllisyyteen.

Kuntatyönantajien laskel­mien mukaan suorat euromääräiset säästöt kunta-alalla olisivat yhteensä 664 miljoonaa euroa eli noin puolet siitä, mitä hallituksen esityksessä on arvioitu.

Vastaavasti ne säästöt, jotka koskevat pisimpien lomien lyhentämistä sekä loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, ovat KT:n mukaan vain laskennallisia eivätkä siis helpottaisi kuntataloutta.

KONDUKTÖÖRI Sara Hynösen työkavereiden kesken hallituksen pakkolaeista on puhuttu paljon.

– Iso osa meistä osallistui pakkolakeja vastustavaan mielenosoitukseenkin tuossa Rautatien­torilla syyskuussa, Hynönen ehtii kertoa ennen kuin taas hyppää lähijunan kyytiin Helsingin päärautatieasemalta.

Hynösen mukaan työntekijöiden nykyisiin etuihin ei pitäisi koskea. Siitä hän on hyvillään, että sunnuntai- ja vuorolisien leikkaaminen peruttiin.

– On huono, että lomia ja lomarahoja leikataan. Sairausajan palkka on meillä jo nykyisin monia aloja huonompi. Jos sairastuu, niin 12 tunnin työpäivältä maksetaan korvaus 5,5 tunnilta.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo arvosteli kilpailukykypakettia keskiviikkoisessa kirjoituksessaan Akateemiseen talousblogiin.

– Hallitus haluaa kilpailukykyä kohentamalla luoda 38 000 uutta työpaikkaa. Ei taida syntyä, Uusitalo kirjoittaa.

Eniten mönkään menivät arviot julkisen sektorin työllisyysmuutoksista.

– Kokonaisvaikutus saadaan vähentämällä yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta julkisen sektorin väheneminen. Tuloksena on ministeriön arvioilla työllisyysvaikutusarvion puolittuminen.

Uusitalon mukaan hieman pessimistisemmillä lähtöoletuksilla päästään jopa pakkasen puolelle.

Hannamari Nurminen