Kanta-Häme

Sipilän työllisyystavoite karkaamassa – vain Vanhanen pitänyt lupauksensa

Hallitus valmistautuu kaivamaan kevään kehysriihestä uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Ekonomistien mukaan työllisyystavoitteeseensa hallituksen on kuitenkin hyvin vaikea enää yltää. Talouskehitys on tähän saakka ollut niin hidasta, että 72 prosentin työllisyystaso on tuskin saavutettavissa tällä vaalikaudella.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että näissä asioissa hallituksilla on yleensä ollut tapana epäonnistua. Viimeisten 20 vuoden aikana hallitusohjelmaan kirjattu työllisyys- tai työttömyystavoite on saavutettu vain kerran.

Vuosina 2003-2007 istunut Vanhasen hallitus pystyi kehuskelemaan sillä, että työllisten määrä nousi neljässä vuodessa yli 100 000 hengellä, kuten hallitus oli ohjelmassaan luvannut. Seuraavan hallituksensa kanssa

Matti Vanhanen

(kesk.) sen sijaan epäonnistui. Hallitus lupasi alentaa työttömyyden alle viiden prosentin, mutta toisin kävi. Työttömyys nousi selvästi.

Vuonna 1995

Paavo Lipponen

(sd.) lupasi hallituksensa kanssa puolittaa työttömyyden. Työttömyysaste kuitenkin putosi 16,1 prosentista vain 11,5 prosenttiin. Seuraava Lipposen hallitus päätti nostaa työllisyyden lähelle 70 prosenttia, mutta pääsi 64,9 prosentista vain 66,6 prosenttiin.

Jyrki Kataisen

(kok.) hallitus päätti vuonna 2011 nostaa työllisyyttä ja laskea työttömyyttä. Kävi toisinpäin: työllisyys laski ja työttömyys nousi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja

Vesa Vihriälä

on sitä mieltä, että tavoitteita pitääkin olla.

– Eihän järkevää politiikkaa voi suunnitella, ellei ole jotain mitä yritetään saada aikaiseksi. Ja työllisyys on sillä tavalla tärkeää, että se on hyvinvoinnin lähde ihmisille ja verotulojen lähde yhteiskunnalle, Vihriälä perustelee.

– Mutta sopii kysyä, miten realistisia tavoitteet kulloinkin ovat.

Vihriälä muistuttaa olevan useimmiten epärealistista kuvitella, että yhden hallituskauden aikana tapahtuvat suuret muutokset olisivat hallituksen ansiota tai syytä.

– Vanhasen tapaus on hyvä esimerkki siitä. Ykköshallituksen aikana olosuhteet olivat suotuisat, joten tavoitteen saavuttaminen ei ollut vaikeaakaan. Kakkoshallituksen aikana olosuhteet olivat täysin mahdottomat minkään tavoitteen kannalta.