Kanta-Häme

Sipiläntielle ei perusteta tiekuntaa

Sipiläntielle ei perusteta yksityistien tiekuntaa. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Olli Knuutila päätti hylätä Riihimäen kaupungin hakemuksen.

Toimitusinsinööri perustelee päätöstään toteamalla, että tien ylläpidon kustannukset nousisivat tiekunnalle kohtuuttomiksi varsinkin, kun tien läpikulkuliikenne kasvaa Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle ja Riihimäen liikekeskuksiin.

Tiekunta ei voisi päättää ja hoitaa asianmukaisesti tienpitoon kuuluvia velvoitteita Sipiläntiellä. Kaupungin valmisteilla olevassa yleiskaavassa vanhan kolmostien ja kantatie 54:n yhdistävän Sipiläntien läpikulku kasvaa. Kaupunki kasvaa Herajoen, Kalmun ja Riuttan suuntaan.

– Nyt vahvistetut ja esillä olevat kaavat sekä luonnokset, myös Lopen puolella, tulevat väistämättä ohjaamaan täysin ulkopuolista yhteiskuntarakenteiden kehittämiseen kuuluvaa ja tästä syystä kaupungin vastattavaksi kuuluvaa liikennettä Sipiläntielle, perustelee Olli Knuutila päätöstä.

Sipiläntie on Riihimäen kaupungin alueella oleva yksityistie, jonka varrella myös kaupunki on yksi maanomistajista. Kaupunki omistaa nelisen kilometriä pitkän tiepohjan ja on hoitanut ilman lain velvoitteita tietä jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Tiekunta olisi selkiyttänyt hallinnollisen tilanteen. Nyt järjestäytymätöntä tietä koskevien päätösten teko on vaikeaa. Vaikkapa liikennemerkkien asettamisesta ei ole päättävää elintä, toteaa Riihimäen tekninen johtaja Jouko Lehtonen.

Kaupungille tiekunta olisi merkinnyt mahdollisuutta hakea valtion avustusta tienhoitokuluihin. Kaupunginhallitus päätti jo kaupungin jatkavan tien kunnossapitoa, vaikka sille olisi perustettu tiekunta. Asfaltoidun tie peruskorjauksesta ei kuitenkaan tehty päätöstä.

– Tie on nyt järjestäytymätön yksityistie, josta tien käyttäjien pitäisi vastata. Joka tapauksessa kaupunki hoitaa tien talvikunnossapidon edelleen, Jouko Lehtonen korostaa.

– Kokouksessa nousi myös selvästi esille, että alueen asukkaat epäilivät kaupungin sitoutumista tien kunnossapito- ja korjauskustannuksiin. Selvitämme nyt myös sitä, että voisiko kaupunki tehdä ennakolta päätökset kustannusvastuustaan ja olisiko niiden pohjalta sitten mahdollista yrittää uudelleen yksityistien järjestäytymistä, Lehtonen jatkaa.

Maanmittauslaitoksen päätös merkitsee, että kaupunki jatkaa neuvotteluja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Tavoite on saada Sipiläntie takaisin valtion ylläpitämäksi yleiseksi tieksi. Valtio lopetti yleisen tien 1990-luvun lopulla.

Toinen vaihtoehto olisi, että kaupunki laatisi Sipiläntien tiepohjalle asemakaavan eli tiestä tulisi katu. Kaavoituspäällikkö Raija Niemi pitää kaavoitusta työläänä ja kalliina ratkaisuna.

– Kaavoituksen vaikutuksia ei vielä ole selvitetty. Saattaa olla, että asemakaava edellyttäisi myös vesi- ja viemäriverkon rakentamista tiepohjan alle. Toisaalta on vaikea arvioida niiden mitoitusta, kun alueen tulevasta käytöstä ei ole selvyyttä.

Tekninen lautakunta saa ensi tiistain kokoukseensa maanmittauslaitoksen päätöksen, jonka jälkeen ratkaistaan jatkotoimet. Kaupungilla on myös mahdollisuus valittaa päätöksestä. HÄSA