Kanta-Häme

Sirpa Pietikäinen: Myös Kanta-Hämeen vastustama uusi suora oikorata pitää rakentaa – "Tarvitsemme molemmat reitit"

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mielestä hallituksen on vihellettävä Suomi-radan linjausriita poikki ja tehtävä periaatepäätös koko valtavasta ratapaketista. "Suunnittelu pitäisi aloittaa nyt heti, aivan välittömästi", hän patistaa hallitusta.
Hämeenlinnalaisen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan aluepoliittinen kädenvääntö hidastaa ja vaikeuttaa merkittävästi kansallisesti tärkeän pääratahankkeen etenemistä ja on jo pilannut sen EU-rahoitusmahdollisuuksia. Hän moittii myös kantahämäläisten taistelua uutta suoraa oikorataa vastaan. Kuva: Sara Aaltio
Hämeenlinnalaisen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan aluepoliittinen kädenvääntö hidastaa ja vaikeuttaa merkittävästi kansallisesti tärkeän pääratahankkeen etenemistä ja on jo pilannut sen EU-rahoitusmahdollisuuksia. Hän moittii myös kantahämäläisten taistelua uutta suoraa oikorataa vastaan. Kuva: Sara Aaltio

Nykyisen pääradan vahvistamisen lisäksi on rakennettava myös uusi suora rata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle, näkee europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

– Ne pitää paketoida yhteen ja toteuttaa kumpikin reitti. Ei ole järkevää, että ne kulkevat erillisinä asioina ja kilpailevina vaihtoehtoina. Tarvitsemme molemmat.

– Tällaisia kokonaisuuksia ei tule palastella niin, että huutoäänestyksessä yksi pala voittaa ja muut jäävät jalkoihin, hämeenlinnalaismeppi sanoo.

”Keskenään tappeleva Serranon perhe”

Pietikäinen kritisoi isoja raidehankkeita leimaavaa ”kummallista aluepoliittista kädenvääntöä”.

– Hallituksenkin on hankala toimia, oli se sitten minkävärinen tahansa, jos vastassa on keskenään tappeleva Serranon perhe. Tämä on niin pieni maa ja täällä on niin vähän väkeä, että kyllä meidän täytyy löytää junayhteyksistä yhteinen suuri näkemys.

Vuosikausien vitkastelu ja ratalinjauskiista ovat halvaannuttaneet koko Suomi-radaksi nimetyn hankkeen, joka käsittää Tampereen ja Helsinki-Vantaan välisen nopean yhteyden sekä lentoaseman kaukojunaverkkoon yhdistävän Lentoradan.

Pietikäisen mielestä hallituksen on nyt vihellettävä riita poikki, kutsuttava liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), maakunnat ja muut Suomi-radan intressitahot saman pöydän ääreen ja tehtävä periaatepäätös koko ratapaketista.

Mistä miljardit näin mammuttimaiseen kokonaisuuteen?

– Elvytykseen humpsahti Suomessa juuri vähän aikaa sitten 20 miljardia niin että tärähti, eikä kukaan sanonut, ettei siihen olisi rahaa, Pietikäinen vertaa.

– Eikä kaikkea tarvitse rahoittaa heti vaan sitä mukaa, kun hankkeet etenevät.

Pitkä aikalisä vei EU-rahat

Viimeisin täydentävä CEF-rahoitushaku oli Suomi-radan osalta suorastaan häpeällinen näytelmä, kun valtio haki suunnitteluun EU-tukea ilman ratalinjausta eli tietoa siitä, mitä ylipäätään halutaan suunnitella. Myös lähivuosien isot EU-elvytysrahat ovat menossa sivu suun. LVM:n mukaan Suomi-radan yleissuunnittelu pääsee vauhtiin vasta vuonna 2022.

– Suunnittelu olisi pitänyt ehdottomasti jo aloittaa, mutta kun sitä ei ole tehty, se pitäisi aloittaa nyt heti, aivan välittömästi, Pietikäinen sanoo.

– Ilman yhteistä näkemystä ja suunnitelmia hankkeelle ei saada mitään EU-rahoja mistään hausta eikä rahoituselementistä.

Pietikäinen ei käyttäisi Kanta-Hämeen kaava-asetta

Pietikäinen ei kannata kantahämäläisten useasti toistamaa aikomusta kaataa lähinnä tamperelaisten haluama uusi oikorata tarvittaessa Hämeen maakuntakaavalla.

– Ainoa järkevä toimintatapa on tehdä yhteistyötä ja löytää ratkaisut yhdessä, jotta ne junat saataisiin joskus – ja mahdollisimman pian – kulkemaan. Muuten tässä voidaan onnistua vielä estämään kaikki eli kaatamaan toinen toistemme hankkeet.

– Kiusataan vielä enemmän turkulaisia, niin hekään eivät saa rataa, Pietikäinen ironisoi.

Hän myös huomauttaa, että jos osa junista siirtyy uudelle nopealle oikoradalle, nykyiselle pääradalle vapautuu lisää tilaa.

– Tulevaisuudessa Hämeenlinnaa voivat palvella paikallisjunat, jotka ovat nykyisiä nopeampia ja joiden varustelu on sellainen, että niissä voi myös työskennellä.

”Tallinnan-tunneli on tärkeä ja täysin realistinen hanke”

Hyvän peruspääradan – Helsingistä Ouluun – ja Tampereen ja lentokentän välisen suoran pikaradan lisäksi Suomi tarvitsee Pietikäisen mielestä myös Turun tunnin junan sekä Helsinki–Tallinna-tunnelin.

– Ne kaikki pitää tehdä.

Hän patistaa Suomea lobbaamaan entistä ponnekkaammin Rail Balticaan kuuluvaa Tallinnan-tunnelia, joka kytkisi Suomen junaverkon Keski-Eurooppaan, ja rahoittamaan senkin suunnittelua. Hänestä tunneli pitää saada EU:n TEN-T-verkkoon.

– Tämä on iso ja kunnianhimoinen mutta erittäin tärkeä ja täysin realistinen hanke. Eurotunneliakin (Englannista kanaalin ali Ranskaan) väitettiin aikoinaan epärealistiseksi ja hulluksi ideaksi.

Alle 2,5 tunnin lennot vaihtuvat tulevaisuudessa junamatkoihin?

Euroopan rautatieverkkoa kehitetään tulevina vuosikymmeninä ”massiivisilla investoinneilla” jo ilmastotavoitteiden ajamana, Pietikäinen muistuttaa. Jos Suomi aikoo päästä muiden maiden kelkkaan, valtion on pystyttävä tekemään suuria pitkän aikavälin investointeja ja investointisuunnitelmia. EU-tukea ei heru ilman kansallisia rahoituspäätöksiä, ja suunnittelurahat ovat vasta alkulämmittelyä.

Pietikäinen visioi, että 20–30 vuodessa käytännössä kaikki alle 2,5 tunnin lennot korvataan junamatkoilla, muun muassa nopeilla luotijunilla.

– Eli kun lennetään, lennetään vain pitkiä lentoja. Mutta eivät ne hypernopeat junat sinne itsestään tipahda ilman raiteiden ja reittien suunnittelua ja rakentamista. HÄSA

Lue myös: Pietikäinen: Tuontitavaran ympäristö- ja laatuvaatimuksia kiristettävä – Ryhtyisi myös yhdenmukaistamaan EU-maiden verotusta

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic