Kanta-Häme Hämeenlinna

Sirpa Pietikäiseltä ei heru kehuja koronan käsittelystä – Euroopassa nukuttiin, vaikka riskit tiedettiin

Sirpa Pietikäinen on työskennellyt noin kuukauden ajan etänä kotonaan Papinniityssä ja noudattanut tiukasti karanteenia, koska hän on riskiryhmään kuuluvan 95-vuotiaan äitinsä osaomaishoitaja. Kuva: Tomi Vesaharju
Sirpa Pietikäinen on työskennellyt noin kuukauden ajan etänä kotonaan Papinniityssä ja noudattanut tiukasti karanteenia, koska hän on riskiryhmään kuuluvan 95-vuotiaan äitinsä osaomaishoitaja. Kuva: Tomi Vesaharju, arkisto

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painaa pitkää päivää etätöissä. EU:lta odotetaan paljon, kun niin terveydenhuolto kuin talouselämäkin kärsii koronan kourissa.

Kuinka Suomi on mielestäsi selvinnyt kriisin hoidosta?

– Hyvin ja huonosti. Tulen vihaiseksi siitä, kuinka surkeasti monissa EU:n jäsenmaissa tilanteeseen reagoitiin. WHO ja EU:n tartuntatautikeskus tiedottivat jo tammikuussa, että lapsetkin sairastuvat, itämisaika on pitkä, kuolleisuusprosentti tulee olemaan suuri ja oireettomatkin voivat kantaa tautia, mutta Euroopassa ei kuunneltu. Jo silloin olisi pitänyt tehdä eri maissa massiiviset suunnitelmat varusteiden hankinnasta ja testaamisesta.

– Onneksi Suomen hallitus on ollut nyt vastuullinen ja meillä ryhdyttiin toimiin, vaikka liian myöhään, niin silti nopeammin kuin monessa muussa maassa. Taustalla ovat koko ajan vaikuttaneet puheet laumasuojasta, mikä on epäinhimillistä politiikkaa. Mitä enemmän otetaan käyttöön rajoituksia ja suojellaan erityisryhmiä, sitä nopeammin kriisi menee ohi.

Kohdistetaanko EU:hun koronan takia kovia paineita?

– Kyllä ja ihan syystäkin. EU tarvitsisi terveysasioihin laajempaa toimivaltaa ja tartuntatautiasetuksen. Komissio on antanut suosituksia rajoitusten purkamisesta, mutta seuraan kauhulla, noudatetaanko niitä. Exit pitää tehdä yhteistuumin, eikä niin, että joka maassa toimitaan eri tavalla.

– Taloudessa EU:lla on toimivaltaa ja se on toiminut massiivisesti ja nopeasti. Elvytyspaketti on kahden triljoonan euron arvoinen. Euroopan keskuspankki on ostamassa 750 miljardilla valtionvelkoja ja yritysten velkakirjoja. EU:n työllisyysrahasto Sure ja jäsenmaat takaavat yhdessä takaavat 100 miljardia velkaa työllisyyden tukemiseen ja terveydenhuoltomenoihin ja jäsenmaille on hyväksytty 500 miljardin tukipaketti. Näiden kautta Suomikin voi ottaa velkaa ja pankeilla on rahaa, mitä lainata eteenpäin.

Kuinka talouden kurimuksesta päästään taas pinnalle?

– Nyt on yritettävä lainarahalla estää, etteivät talouden moottorit sammu. Jos tietyn aikaa kiinni olleen ravintolan ei tarvitse kriisin aikana lyhentää lainoja ja liiketoiminta on kannattavaa, se pääsee jaloilleen joissakin vuosissa. Mutta jos yritys menee konkurssiin, se on moottorin pysyvää pysähtymistä.

– Se on selvää, ettei kannata tukea kohteita, missä raha menee hukkaan, kuten fossiilisissa polttoaineissa. Tarvitaan vihreän elvytyksen paketti, jossa raha suunnataan kaikilla tuotantoalueilla kestäviin hankkeisiin, kuten tekstiilituotannossa, rakentamisessa ja ruuassa. Tämä voi olla tulevan rakennemuutoksen alku, jos ihmiset ostavat mieluummin kotimaista luomua kuin halpaa brasilialaista tai laadukkaita vaatteita euron t-paidan sijaan.

Pelkäätkö, että ympäristöasiat hautautuvat, kun taloutta elvytetään?

– Optimistina sanon, että en, vaikka sellaisiakin äänenpainoja kuuluu, että nyt ei saisi vaatia ilmastotavoitteissa pysymistä. Emme voi pönkittää talousrakenteita, jotka eivät tule pysymään pystyssä. Meidän on pakko luopua esimerkiksi Saksan ja Puolan kivihiilipohjaisesta energiantuotannosta.

– Jos ilmastotoimissa epäonnistutaan, seuraukset taloudelle ovat sata kertaa koronaa pahemmat. Siitä seuraa katastrofi, joka saa koronan vaikuttamaan lasten mehukesteiltä.

Onko EU-parlamentissa Brysselissä tällä hetkellä ketään?

– Parlamentin tiloja on annettu asunnottomille, mutta saattaa siellä joku edustaja käydä. Parlamentti sulki toimintansa hyvinkin tiukasti, koska normaalipäivinä siellä saattaa pyöriä 20 000 ihmistä. Paikka on ollut esimerkiksi kausi-influenssojen aikana todellinen superviruslinko, kun ihmisiä tulee kaikkialta maailmasta.

Kuinka työskentely etänä sujuu?

– Hyvin, sitä on tehty paljon ennen näitä rajoituksiakin. Minulla on 5-10 kokousta päivässä, teen alustuksia ja osallistun asiantuntijakuulemisiin. Töitä riittää aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Käytän etäyhteyksissä mielelläni puhelinta, jotta voin samalla liikuskella talossa tai mennä vaikka puutarhakeinuun istumaan.

Millaisena henkilökohtaisesti koet poikkeustilanteen?

– Normipäivinä työni on sen verran hektistä, että asiat vievät mukanaan. Minulla on se etu, että asun omakotitalossa ja mieheni on myös täällä etätöissä. On iso asia, kun voi mennä pihalle ja käynkin enemmän ulkona kuin yleensä.

– Korona on kuitenkin koko ajan taustalla. Se on ainutlaatuinen ja surullinen asia, joka vaikuttaa mielialaan. Olo on epäuskoinen, kun maapallo on lukitussa tilassa ja tuhansia ihmisiä kuolee.

Juttu on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 22.4.2020.

 

Sirpa Pietikäinen

Syntynyt 1959, asuu Papinniityssä.

Euroopan parlamentin jäsen (MEP) vuodesta 2008.

Jäsenenä EU:n talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon valiokunnassa.

1983–2003 kokoomuksen kansanedustaja, ympäristöministerinä 1991–1995.

Kauppatieteiden maisteri.

Elämäkumppani Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 2018 lähtien.

Päivän lehti

19.9.2020

Fingerpori

comic