Kanta-Häme

Sivupiru vakoilee marskille

Takapiru. Tai ehkä voisi sittenkin sanoa: sivupiru. Sellainen on hämeenlinnalaisen Juha-Pekka Koskisen uusimman romaanin Kuinka sydän pysäytetään päähenkilö.

Uusimmankin romaanin.

Kun teoksessa Ystäväni Rasputin oltiin Venäjällä Rasputinin rinnalla, nyt hivuttaudutaan Mannerheimin lähituntumaan. Uuden romaanin päähenkilö Juho on Mannerheimin uskottu, joka lähetetään marsalkan asioissa muun muassa Venäjälle ja Saksaan.

Venäläisen sotilassuvun jälkeläinen Juho pääsee näkemään lähietäisyydeltä, miten asiat 1900-luvun ensimmäisellä puolikkaalla kiertyvät ja vääntyvät niin, että lopulta syttyy talvisota.

– Talvisota on tarinan päätepiste. Siihen tavallaan huipentuu kaikki, Koskinen sanoo.

”Kaikki” sisältää muun muassa diplomaattisia keikauksia, salaisuuksia ja moninaista vakoilua.

Taustamateriaali muhii itsekseen

Talvisota syttyy, mutta Koskinen ei ole kirjoittanut sotaromaania. Teoksen sota ei ole se lähes pyhä tapahtumasarja, jollaisena sitä kotimaisessa kirjallisuudessa usein kuvataan.

– Sehän oli aika suoraviivainen 105 päivän tapahtumasarja verrattuna edeltäviin vuosiin. Kirja lähtee liikkeelle vuodesta 1914, jolloin Juho on vielä pieni poika, jonka isä on tsaarin armeijassa.

Koskisen kirjoista ”päättää” oikeastaan taustamateriaali. Hän alkoi jo vuonna 2008 tilata talvisota-aiheisia, englanninkielisiä kirjoja.

– En silloin tiennyt, mitä varten niitä tilaan, mutta alkoi kiinnostaa, miten ulkomaalainen kirjoittaa talvisodasta. Perspektiivi on kauempana.

Talvisotakirjoista löytyi uutta tietoakin, jonka ympärille romaani alkoi hahmottua – ja sitten piti enää löytää se henkilö, jonka näkökulmasta tapahtumat voisi uskottavasti kertoa.

Juholla on viitteellinen historiallinen esikuva: venäläispoika, joka taisteli talvisodassa Suomen puolella.

– Piti pyöritellä pitkään, ennen kuin löysin sopivan kertojan tälle romaanille.

Kierot suvut kiehtovat

Koskista kiehtoi erityisesti se, mitä talvisodasta, tuosta myyttisestä taistelusta, kirjoitettaisiin 300 vuoden kuluttua.

Sellaista kirjaa ei ilmeisistä syistä ollut tarjolla – joten hän alkoi kirjoittaa sellaista itse.

– Kirjassa on pätkiä tästä myyttisen kertojan tarinasta antiikin tyyliin.

Koskista on kiinnostanut erityisesti Bysantin historia, joka on kietoutunut Venäjänkin vaiheisiin.

– Bysantin kieroimmat vanhat suvut emigroituivat Venäjälle. Bysanttilainen kierous näkyy Venäjän nykypolitiikassakin. Meillä ei vieläkään ymmärretä, mitä se varsinaisesti tarkoittaa, Koskinen sanoo.

– Ehkä se täällä opitaan vielä joskus.

Vapaa kirjoittaja aloitti nukkumalla

Koskinen on viime kuukaudet työskennellyt vapaana kirjailijana. Suurimman osan tuotannostaan hän on kirjoittanut päivätyön ohella. Nykyinen vapaus jatkuu ainakin kesän yli.

– Aikaa on ollut paljon. Aavistelin etukäteen, että jos saan pitkän kirjoitusvapaan, varmaan nukun ensin kolme kuukautta. Arvio ei heittänyt paljon.

Akkujen lataamisen ohella on syntynyt runsaasti tekstiä.

– Romaanin viimeistely, näytelmä, nuortenkirjoja… Varastossa on parhaillaan kaksi romaania.

Kuinka sydän pysäytetään elää nyt omaa elämäänsä. Painettuja kirjojaan Koskinen ei enää avaa.

– Hienoa päästä tästä kirjasta nyt eroon, hän nauraa.

Millaisia taustamateriaalikirjoja tällä hetkellä tilaat?

– Viime aikoina olen tilaillut kirjoja paholaisen historiasta, Koskinen virnistää. (HäSa)

Juha-Pekka Koskisen romaani Kuinka sydän pysäytetään julkaistaan tänään.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic