Kanta-Häme

Skeittarit pääsivät lasitehtaan katon alle

Vanhan lasitehtaan tiloihin rakentuu parhaillaan harjoitustilat Riihimäen Rullaveikoille ja kiipeilijöille. Skeittaajat liukuvat jo sisähallissa, mutta Riihimäen Kiipeilijät valmistautuvat rakentamaan tarvittavia seiniä vasta myöhemmin keväällä.

– Skeittihalli avattiin ensin väliaikaistilaan. Muutamme myöhemmin rakennuksessa toiseen halliin, kunhan tila vapautuu, kertoo Riihimäen rullaveikkojen toiminnanjohtaja Antti-Pekka Salin.

Skeittareilta on puuttunut Riihimäellä sisätilat. Kaupungilla ei ole ollut varaa tarjota tilaa tai materiaaleja harrastajille. Kaupungin Peltosaareen 2000-luvun alkupuolella rakentama skeittipuistokin on jo rapistunut, joten skeittarit ovat jo pitkään harjoitelleet palaneen Bonanza-motellin perustuslaatan päällä. Suunnitteilla on myös uusi ulkoharrastuspaikka.

– Me toimimme itsenäisesti, ilman kaupungin tukea. Yhdistys etsi sopivaa sisätilaa ja löysi sen lasitehtaalta. Omistaja antoi käyttöluvan ja me rakensimme talkooporukalla yrityksiltä saaduista lahjoitusmateriaaleista rakenteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juho Haavisto.

Valtausten aika on ohi

Riihimäen rullaveikot ovat tähänkin saakka pystyneet harjoittelemaan sisätiloissa, mutta enemmän tai vähemmän puolivirallisesti. Tilojen valtaus lähti liikkeelle 1990-luvulla Paloheimon omistamasta hallista, johon saatiin lupa yhtiön johdolta.

– Sen jälkeen on skeitattu Istuinkiven sillan kupeessa, RTV:n tyhjänä seisseessä hallissa, lasitehtaalla, Mattilan teollisuusalueen kauppahallissa, kertoo Antti-Pekka Salin.

– Nyt olemme täällä lasitehtaalla jo toistamiseen, eikä kyse ole valtauksesta, jatkaa Juho Haavisto.

Kun skeittirata saadaan siirrettyä lopulliselle paikalleen lasitehtaalla, parin sadan neliön tilaan on tarkoitus ottaa mukaan myös bmx-pyöräilijät ja skuuttaajat eli potkulautailijat. Nuoret tarvitsevat harrastukselleen tukikohdan, jollainen Riihimäeltä puuttuu.

Tiedossa perhevuoroja ja leffoja

Juho Haavisto ja Antti-Pekka Salin kertovat 1980-luvun kovan skeittiboomin synnyttämien harrastajien varttuneen jo nelikymppisiksi. Nyt mukaan ovat kasvamassa jo heidän lapsensa.

– Kun halli vakiintuu, järjestämme tänne perhevuoroja, jotenkin isä-poika tai vanhempi-lapsi -tyyliin. Aika vahvasti rullalautailu on painottunut miesten harrastukseksi, vaikka isoissa kaupungeissa mukana on naisia ja tyttöjä, Juho Haavisto kertoo.

Yhdistyksen netti-sivuille ladataan videoita, kuvia, tiedotuksia hallin tapahtumista ja aukioloajoista sekä perustietoa yhdistyksen toiminnasta. Perhevuorojen lisäksi hallille pääsee skeittikirppikselle ja katsomaan skeittielokuvien ensi-iltoja. Hallista löytyy myös jo nyt pieni kioski, josta voi hankkia harrastusvälineitä.

Antti-Pekka Salin kertoo kuvaamisen ja videoinnin kuuluvan tiiviisti skeittiharrastukseen. Medianäkyvyys on alalla tärkeämpää kuin kilpaileminen. Videot taas linkittävät skeittarit vahvasti musiikkiin, joka taas muovaa pienten harrastajaryhmien pukeutumis- ja elämäntapatyyliä.

Suomeen syntyi vahva alakulttuuri

Kulttuurihistoriaa opiskellut ja skeittauksesta kaupunkikulttuurin muotona pro gradunsa tehnyt Juho Haavisto arvioi Yhdysvalloista levinneen skeittikulttuurin synnyttäneen Suomeen jo aidon kotimaisen kulttuurin omaperäisine piirteineen.

– Suomessa skeittaaminen on rennompaa ja monipuolisempaa. Jos jenkeissä haetaan isoja ja näyttäviä temppuja, meillä arvostetaan teknistä tyyliä ja oivaltavia temppuja, Haavisto kiteyttää.

Riihimäen skeittihalli kerää harrastajia laajalta alueelta, sillä lähimmät sisätilojen harjoituspaikat ovat Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Vantaan Korsossa. Riihimäen rullaveikot ja hämeenlinnalainen Windmill Scate Cop ovat niin tiiviissä yhteistyössä, että nyt Riihimäellä skeitataan osittain lainassa olevilla hämeenlinnalaisrakenteilla. (HäSa)