Kanta-Häme

Sodan uhka palasi Itämerelle

Poissa ovat ne ajat, kun maailmanpolitiikassa hoidettiin yksi kriisi kerrallaan pois päiväjärjestyksestä. Kun EU rakennettiin 1990-luvulla, elettiin vielä luksusaikaa, joka ei enää koskaan palaa.

Yhdysvalloissa ja Venäjällä eletään muutoksessa, ja se vaikuttaa myös pieneen Suomeen. Sotilaallista vallankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan suomalaiset eivät ole koskaan aiemmin kokeneet oloaan yhtä turvattomaksi. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS:n) kysely on synkkää kertomaa.

– 65 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi on viiden vuoden kuluttua vielä turvattomampi paikka asua. 22 prosenttia epäilee, että Suomeen isketään sotilaallisesti kymmenen vuoden sisällä. Luvut eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näin korkeita, Salonius-Pasternak kertoo.

Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet selvitä haasteista. Salonius-Pasternak muistuttaa, että suomalaiset saavat elää perusvakaassa yhteiskunnassa, jossa on laaja turvallisuus- ja viranomaisyhteistyökulttuuri.

– Muulle maailmalle Suomi on idylli.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan mielestä tulevaisuuden ennustaminen on tässä tilanteessa täysin mahdotonta. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut.

Venäjän toiminnan arvaamattomuuteen on jo ehditty totutella. Nyt arvaamattomuutta vain lisää Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump.

– Trump on puhunut Putinista lämpimästi, mutta onko se todellista? Kukaan ei tiedä, tekeekö Trump vielä Putinin kanssa diilin vai ampuuko hän Putinia selkään, Salonius-Pasternak sanoo.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä on vahvistumassa sotilaallisesti. Ennen kaikkea Euroopassa ja Lähi-idässä Venäjä on yhä voimakkaampi, sillä maa uskoo ns suhteelliseen voimatasapainoon.

– Maan oma kriisinsietokyky kasvaa, kun muiden kykyä alennetaan. Ukraina on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka sotilaallista voimaa käytetään ja tässä tapauksessa ennen kaikkea näytetään. Venäjä näyttää voimansa uhittelemalla ja se useimmiten riittää, Charly Salonius-Pasternak sanoo.

Suomi ei voi EU:n jäsenenä käytännössä pysyä enää puolueettomana sen lähialueella tai muualla Euroopassa tapahtuvassa konfliktissa.

Charly Salonius-Pasternakin mielestä on valitettavaa, että Ruotsi lakkautti kahden äänen enemmistöllä yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010. Nyt asevelvollisuutta ollaan palauttamassa takaisin.

– Ruotsin puolustuskyky on mennyttä. Eihän sillä ole ollut enää vuosiin omaa puolustusjärjestelmääkään, vaikka sillä puolustusvoimat onkin.

Salonius-Pasternak on ottanut julkisuudessa vahvasti kantaa Ahvenanmaan demilitarisointisopimukseen. Hän ihmettelee, voiko maa ottaa vastuun jonkin alueen puolustamisesta, vaikka ei saa edes valmistautua siihen. Itsenäisen valtion pitäisi päinvastoin puolustaa täysmääräisesti omaa aluettaan.

Ahvenanmaata on verrattu Ruotsin Gotlantiin. Ruotsi päätti pari vuotta sitten, että Gotlannissa pidetään joukkoja.

Gotlantia ja Ahvenanmaata ei voida kuitenkaan täysin verrata toisiinsa, sillä Gotlanti ei ole demilitarisoitu alue.

– Suomi voisi ihan hyvin irtautua demilitarisointisopimuksesta. Ei sopimuksessa sanota, ettei saarilla saa olla vaikkapa hävittäjiä.