Kanta-Häme

Sohvaperunasta voi tulla hämähäkkimies

– Otetaan se sormus pois sormesta. Täällä kaikki ovat sinkkuja, Tommi Laitaharju opastaa toimittajaa, joka on ehtinyt pikkupojan innokkuudella kiikkumaan seinälle heti, kun ohjaajan huomio oli toisaalla.

Paikkana on pienen ryhmän taidonnäyte: Riihimäen kiipeilykeskus, jonka avajaisia vietetään lauantaina kello 12–18.

Laitaharjun vitsailu kätkee sisälleen neuvon, tai oikeastaan säännön, joka on syytä pitää mielessä: turvallisuus on aina etusijalla.

Noin 110 neliömetriä kiipeilyseinää ehti saada toimittajan samalla lailla transsiin kuin Anttilan leluosasto joskus 1980-luvulla.

Sormien syyhyntä kuitenkin rauhoittui tehokkaasti ajatuksesta, kuinka kävisi, jos seinälle jäisi roikkumaan nimettömässä olevan sormuksen varassa.

Lajina on boulderointi, jossa kiipeillään seinillä, kallioilla tai nimensä mukaisesti siirtolohkareilla ilman varmistusvälineitä.

Kiipeilykeskuksessa putoamista ei tarvitse pelätä, kun alla on pehmentämässä lattiapinta-alan peittävä 30 senttiä paksu patja.

Boulderointi on noussut viime vuosina kalliokiipeilijöiden harjoittelumuodosta yhdeksi vaihtoehtoisista kuntoilumuodoista.

Riihimäellä aktiivisia harrastajia on noin 20. Aiemmin he ovat kulkeneet kiipeilemässä sisätiloissa Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

Lajin suola pidempään harrastaneelle on oikealla luonnonlohkareella taiteilu.

– Monelle ulkokiipeily voi olla kynnyskysymys. Hallikiipeilyn voi aloittaa aika matalalla kynnyksellä, myös kustannusten osalta.

Ideana on, että boulderoinnissa otetaan mittaa itsestä. Laitaharjun mukaan myös sohvaperunasta voi kehittyä varsinainen hämähäkkimies.

– Virtaa itsensä ylittämiseen saa muiden kannustuksesta. Kun on kivaa, kehittyminen tapahtuu kuin salaa.

– Laji on myös sosiaalinen. Kaikki ovat iloisia, kun joku onnistuu tasosta riippumatta.

Vaikka kiipeilyreitit ovat lyhyitä, joutuu niiden selvittämiseen monesti käyttämään lihasten lisäksi ongelmanratkaisutaitoja.

Aamutuimaan toimittajan seinäkiipeilyssä keho ja aivot kieltäytyvät aluksi yhteistyöstä. Ensiaskeleet, tai otteet, ovat samaa sarjaa kuin kävelemään opettelevalla lapsella – juokse niin kovaa, ettet kaadu.

Voi sitä iloa, kun seinähalkona riippuminen pehmenee muutaman yrityksen ja kannustuksen jälkeen harkituksi etenemiseksi reitillä. Päässä alkaa jyllätä takautumat naperoajan puissa riekunnasta.

– Seinällä ratkotaan ongelmia. Tietyn reitin voi selättää monella eri tavalla. Jotkut kiskovat itseään ylös vahvoilla näpeillä dynaamisesti heilutellen, toiset taas etenevät tekniikalla kaikessa rauhassa raukeasti venytellen, Laitaharju kertoo.

Lauantaihin mennessä Rocklands-nimeä kantavan kiipeilykeskuksen seinien on määrä täydentyä noin 30 eritasoisella reitillä lastenradasta tikkiin hiottua tekniikkaan vaativaan.

Urakka alkaa olla loppusuoralla.

– Aloitimme rakentamisen paria päivää ennen joulua. Nyt ovat valmiina pukkarit ja seinät, joiden takana on kilometrin verran tukipuuta, Laitaharju kertoo torstaina työmaan keskellä.

– Tarkoituksena on laittaa halliin vielä köysikiipeilypuitteet, kunhan rahoitus saadaan kuntoon.

Kiipeilykeskusta luotsaa voittoa tavoittelematon yhdistys, Riihimäen kiipeilijät. Pienimuotoisella kiipeilymaksulla ja kenkävuokralla katetaan hallin vuokrakulut. Laitaharju kiittelee kaikkia hallihankkeen tukijoita. Kaupungilta ei apuja herunut.

Rocklands ehti kerätä kiinnostusta jo kuukausi sitten Riihimäen ravintolapäivänä. Kiipeilykeskus veti Peltosaarenkadulla sijaitsevaan halliin 300 uteliasta kävijää.

Boulderointi on koukuttava laji, jota ei voi helpoksi syyttää, mutta siinä on aina varaa kehittyä. Selätetyn reitin jälkeen voi nostaa vaikeustasoa, jolloin otteet pienenevät, niiden etäisyydet kasvavat ja seinät kallistuvat.

Harrastuksen aloittamiseen tarvitaan vain avoin mieli, joustavat liikuntavaatteet, juomapullo ja vaihtosukat vuokrakenkiä käytettäessä. Paljain jaloin kiipeily on kielletty.

Laitaharju innostui kiipeilystä 10 vuotta sitten Alpeilla.

– Vapaalaskureissuilla oli pilvisiä päiviä, piti keksiä jotakin tekemistä. Tuohon aikaan kiipeilimme lähinnä Vanajantien vanhassa perunatehtaassa. HÄSA