Kanta-Häme

Sokerijuurikkaalla on otolliset kasvuolosuhteet

Sokerijuurikkaan kasvukausi on käynnistynyt suotuisissa olosuhteissa. Sokeriyhtiö Sucroksen maatalousjohtaja Tero Tannerin mukaan sato-odotukset ovat hyvät.

– Kasvuolosuhteet ovat tähän asti olleet erinomaiset esimerkiksi viime vuoteen verrattuna, jolloin juhannuksena oli yhtä kylmää kuin jouluna. Nyt kosteutta ja aurinkoa on ollut juuri sopivasti, Tanner sanoo.

Tannerin mukaan kasvukauden pituus on sokerijuurikkaan sadon kannalta olennaisin tekijä.

– Tänä vuonna peltotöihin päästiin aikaisin ja kylvöt saatiin nopeasti päätökseen. Kylvöjen suuri massa saatiin yhdeksässä päivässä pakettiin, kun siinä viime vuonna kesti lähes kuukauden, Tanner sanoo.

Sienitauti taimipolte vaivasi joitain sokerijuurikaskasvustoja alkukeväästä, mutta uusintakylvöjä tehtiin koko maassa vain 20 hehtaarilla. Koko maan viljelyala 11 600 hehtaaria. Sokerijuurikkaan viljelijöitä on Suomessa noin 700.

Viljelijöiden määrä on hieman laskenut viime vuosina. Vuonna 2013 Sucroksella oli 760 sokerijuurikkaan viljelysopimusta. Renkolainen Tapio Komeri on viljellyt sokerijuurikasta vuodesta 1991.

– Perunajauhotehdas loppui silloin ja ryhdyin isävainaani kanssa miettimään, miten korvaisimme tärkkelysperunaa, Komeri kertoo.

Komerin mukaan tämän vuoden satonäkymät vaikuttavat hyviltä. Siitä huolimatta hän on pohtinut, kauanko juurikkaan viljelyä kannattaa jatkaa. Sokerijuurikkaan tuottajahinnat ovat laskussa.

– Sokerijuurikkaan kannattavuus on heikentynyt. Hinta on laskenut jo pari vuotta, samalla kun kustannukset ovat nousseet, Komeri sanoo.

Tällä hetkellä Sucroksen Säkylän tehdas on Suomen ainoa sokeritehdas. Käytännössä kaikki Suomen sokerijuurikkaan viljely on Sucroksen sopimusviljelyä. Komerin mukaan sokerijuurikkaasta sai parempaa hintaa silloin, kun Turengin ja Salon sokeritehtaat olivat toiminnassa.

– Parhaina aikoina pelkästään täällä Rengossa oli 1000 hehtaaria sokerijuurikasta. Nyt on ehkä 150 hehtaaria, Komeri sanoo.

Komeri kertoo, että vielä 1990-luvun alussa 30 000 kilon hehtaarisato oli hyvin kannattava.

– Nyt täytyisi saada 50 000 kiloa hehtaarilta että pääsisi samaan kannattavuuteen, Komeri sanoo.

Hauholla Alvettulassa sokerijuurikasta viljelevä Minna Pietilä kertoo kevään olosuhteiden olleen hyviä.

– Alkukeväästä kuivuus häiritsi hieman, mutta kesäkuussa on saatu hyvin lämpöä ja sateita, Pietilä kertoo.

Pietilän mukaan Hauholla saatiin myös viime vuonna hyvä sokerijuurikassato.

– Olosuhteet olivat huonot muualla, paitsi Hauholla. Meillä tuli viime vuonna ennätyssato, Pietilä sanoo.

Sokerin tuotanto on Euroopan unionin sisällä tarkoin säädeltyä. EU on määrännyt maakohtaiset sokerikiintiöt. Suomen tuotantokiintiö on 81 miljoonaa kiloa, mikä on Tero Tannerin mukaan noin puolet Suomen sokerinkulutuksesta.

Tuotantokiintiöt poistuvat ensi vuonna. Myös EU:n määrittelemä vähimmäishinta poistuu, joten sokerin hinta voi jatkossa vaihdella samalla tavalla kuin viljojen hinnat. Tanner pitää muutosta hyvänä, sillä sokerin tuotantoa Suomessa voidaan lisätä. Tannerin mukaan Sucroksen Säkylän sokeritehdas toimii vajaakapasiteetilla.

– Tietysti muutos tarkoittaa myös sitä että kilpailu kovenee, Tanner sanoo.

Sucros pyrkii kasvattamaan sokerin vuosituotannon 100 miljoonaan kiloon vuodessa. HÄSA

Päivän lehti

5.6.2020