Kanta-Häme

Solidaarisuusjoukot haalivat väkeä

Ensimmäinen asia, joka Narcis George Matachelle, 26, tulee mieleen, on Italian elokuinen maanjäristys. Samantyyppiseen katastrofiin Matache voisi itse mennä auttamaan, jos olisi tosi kyseessä.

Euroopan komissio käynnisti rekisteröitymisen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin joulukuun 7. päivä. Näyttävä kampanja alkoi pyöriä sosiaalisessa mediassa myös suomeksi.

Noin viikko sitten myös Tanskassa asuva, alun perin Romaniasta kotoisin oleva Matache liittyi joukkoihin.

– Kun näin ilmoituksen Facebookissa, ajattelin, että olisi hienoa olla tässä projektissa mukana.

– EU:lla ei ole armeijaa eikä paikkaa, jonne ihmiset, joilla on eurooppalainen identiteetti, voisivat mennä, eurofiiliksi tunnustautuva Matache sanoo.

Komissio katsoo, että solidaarisuusjoukoissa 18–30-vuotiaat nuoret voivat auttaa esimerkiksi maanjäristysten jälleenrakentamisprojekteissa, turvapaikanhakijoiden tukemisessa, kasvillisuuden raivaamisessa metsäpalojen ehkäisemiseksi tai työskennellä vammaisten kanssa ryhmäkodissa.

Idean solidaarisuusjoukoista esitteli komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker Unionin tila -puheessaan syyskuussa.

– Haluan, että Euroopan solidaarisuusjoukot on perustettu ja toiminnassa vuoden loppuun mennessä. Haluan nähdä, että vuoteen 2020 mennessä ensimmäiset 100 000 eurooppalaista nuorta on osallistunut niiden toimintaan, Juncker julisti Strasbourgissa.

Tällä hetkellä joukkoihin rekisteröityneitä nuoria on yhteensä yli 10 000. Suomesta rekisteröityneitä on hieman yli sata.

Solidaarisuusjoukot ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi totesi Lännen Medialle syyskuussa, että hanke vaikuttaa ”populistiselta heitolta”.

Löövi oli huolissaan siitä, että nuorten lähettäminen kriisialueille on vaarallista, jos heillä ei ole vaadittavaa osaamista eikä tarvittavia tukiorganisaatioita.

Komissio on nyt linjannut, että joukkoihin liittynyttä nuorta ei pyydetä osallistumaan välittömiin pelastustoimiin katastrofeissa ja että näistä toimenpiteistä huolehtii jatkossakin koulutettu henkilöstö.

Tämä on ollut myös pelastusalan viesti.

– Yleinen huoli kaikilla oli se, että miten sellainen porukka pidetään käsissä, koulutetaan ja miten sitä käytetään. Käytännön asiat eivät olleet kenellekään kovinkaan selviä, toteaa sisäministe­riön pelastusylijohtaja Esko Koskinen, joka osallistui Suomesta syys-lokakuun vaihteessa pelastusylijohtajien kokoukseen Slovakiassa.

Myös innokkaasti solidaarisuusjoukkoihin liittynyt Matache pohtii, että jos yksikin solidaarisuusjoukkoihin liittynyt nuori käyttäytyisi tehtävässään huonosti, kostautuisi se kaikille osallistujille.

Komission tiedottaja Johannes Bahrke kertoo Lännen Medialle, että joukkoihin rekisteröityneelle nuorelle voidaan antaa ”monenlaista koulutusta”, joka riippuu tämän sijoituspaikasta ja henkilökohtaisista tarpeista.

Asiasanat