Kanta-Häme

Some-maailman Hannu Karpo

Toimitusjohtaja Juha Ketola on rauhallinen mies, mutta hänenkin pulssinsa saa kohoamaan.

Helpoimmin se tapahtuu silloin, kun puhutaan tuhlaamisesta – oli sitten kyse ajasta, rahasta tai ruuasta.

Oikeastaan tästä syystä Ketola aikoinaan perusti oman yrityksen, Kauppavalmennus oy:n. Ketolan yrityksen ideana on vähentää kauppojen ruokahävikkiä ja tuoda kauppiaalle säästöjä.

Tätä periaatetta hän noudattaa myös yksityiselämässään. Kun Ketola menee ruokakauppaan, hän pyrkii ostamaan aina punalaputettuja tuotteita. Kun mies näkee kadulla tölkin, hän poimii sen mukaansa. Ostoksille Ketola ei lähde, jollei ole aivan pakko.

– Ostan tavallisesti vasta silloin, kun on pakko. Vaatteita minulla on niin vähän, että jos en pese niitä viikkoon, ei minulla ole mitään päällepantavaa.

Laskelmallisuus näkyy myös Ketolan bisneksissä.

Ketola on jakanut yritystoimintansa kahteen osaan. Suomessa hän tarjoaa toisen yrityksensä kautta kaupoille valmennusta, ja silloin hän myös maksaa veronsa Suomeen. Kauppahävikin pienentämistä varten kehitetty softa sen sijaan on viety verotussyistä Viroon.

– Laskin, mitä merkitsee yrityksen kannalta, jos se sijaitsee Suomessa tai Virossa. Tajusin, että yrityksen on parempi olla Virossa jo nyt, kun se on pelkkä nyrkkipaja.

– Verotuksellisesti sijaintipaikalla ei ole mitään merkitystä nyt eikä todennäköisesti vielä kahteen vuoteen, mutta sen jälkeen merkitystä on.

Virossa yritykset maksavat yritysveroa vasta sitten, kun voittoja maksetaan omistajille. Tämä sopii Ketolalle, joka hakee kasvua.

Tavoite on tehdä yrityksestä kansainvälinen. Ketolalla on tällä hetkellä noin 20 asiakasta, mutta seuraavana tavoitteena on, että asiakkaaksi saataisiin kokonainen kauppaketju.

– Me elämme sillä leivällä, mikä normaalisti menisi roskikseen. Tavallisesti yrityksiä arvioidaan kahdella kriteerillä: miten ne tuottavat veroja tai kuinka paljon ne työllistävät. Siitä, miten ne hyödyttävät yhteiskuntaa, ei olla kiinnostuneita.

Nyt Virossa puhaltavat aivan uudet tuulet. Uusi hallitus on uudistamassa verotusta, ja aiempi tasaveromalli on muuttumasta kohti pohjoismaista, progressiivista verotusta.

Virossa yli puoli vuosikymmentä toiminut yrittäjä Johannes Väänänen kirjoitti viikko sitten Hämeen Sanomissa julkaistussa vierailija-kirjoituksessaan, että Viroon muuttaneet ja muuttoa harkitsevat suomalaiset pienyrittäjät pelkäävät uuden hallituksen ohjelmaa. Väänänen kertoo saaneensa useita yhteydenottoja, joissa keskeinen kysymys on, kannattaako Viroon enää muuttaa.

Ketolan mukaan kannattaa, vaikka verotusta ollaankin hänen mielestään naapurissa viemässä aivan väärään suuntaan.

– Ero Suomen ja Viron välillä on edelleen niin valtava, etten usko näiden päätösten vaikuttavan vielä mitenkään, Ketola sanoo.

Ketolan muutto Tallinnaan sai vuonna 2014 huomiota julkisuudessa, ja asiasta uutisoivat muun muassa Lännen Media sekä Yle.

Pian tämän jälkeen suomalaista verotusta kritisoinut Ketola sai yhteydenoton Päivän Byrokraatti -nimisen blogipalstan kirjoittajilta.

Ketola haluttiin mukaan Facebookissa toimivan blogin kirjoittajarinkiin. Oikeistoliberaalin blogin tavoitteena on tehdä satiiria ajankohtaisista, yhteiskunnallisista ilmiöistä, tai irvailla byrokratian kukkasille, kuten Ketola asian muotoilee.

Valtakunnan julkisuuteen Päivän Byrokraatti singahti sen jälkeen, kun sivusto tuli kritisoineeksi Startup Refugees- verkostoa.

Startup Refugeesin tavoitteena on edistää Suomesta turvapaikan saavien, yrittäjähenkisten ihmisten työllistymisideoita ja integroitumista yhteiskuntaan. Sen taustalla vaikuttaa muun muassa Madventures- ja Docventures- tv-sarjoista tunnettu toimittaja Riku Rantala.

Päivän Byrokraatti esitti, että Rantalan ja Tuomas Milonoffin perustama verkosto olisi saanut 150 000 euroa verorahoja, jolla on saatu aikaiseksi kaarnavene. Päivän Byrokraatti perusti satiirinsa asiavirheeseen, mikä sai Rantalan syyttämään Päivän Byrokraattia vihapuheesta. Rantala myös kutsui blogipalstaa valeuutissivustoksi.

Päivän Byrokraatti oikaisi virheensä ja nimesi muuten anonyyminä pysyvästä joukostaan Juha Ketolan päätoimittajakseen. Ketolan nimityksestä ilmoitettiin ryhmän sivuilla viikko sitten sunnuntaina.

PB-sivustolle lähettämässään toisessa vastineessa Rantala kertoo PB:n myöntäneen virheensä vasta, kun Rantala oli lähettänyt PB:lle yksityisviestin josta selvisi, että Suomi 100 -ohjelman 150 000 euron tuki onkin myönnetty vuodelle 2017 eikä sitä ole edes maksettu.

Päivän Byrokraatilla on lukijansa, ja tykkääjiä sillä on jo yli 26 000.

– Viimeisen parin viikon aikana hiffasimme, että tämähän alkaa olla aika iso juttu. Samalla tajusimme, että nyt täytyy alkaa tehdä yhä ammattimaisemmin. Täytyy nostaa tasoa ja olla entistä tarkempi faktojen kanssa.

Ketola puhuu faktoista, joista hän päätoimittajana vastaa. Hän määrittelee kirjoitusten tärkeimmiksi kriteereiksi hyvän maun, kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden. Ketolan mukaan tasoa halutaan nostaa, mutta pitäytyä satiirissa.

Uutissivusto blogisivusto ei kuitenkaan ole, eikä sellaiseksi pyri. Kun Ketolaa pyytää sijoittamaan sivustonsa samalle kartalle MV-lehden ja Ylen kanssa, ei sitä miehen mukaan voi verrata kumpaankaan. Ketolan mukaan PB tarttuu kiinnostaviin uutisiin, joista se sorvaa viihdettä.

Valeuutissivuston leiman päätoimittaja kieltää.

– Joku MV-lehti ajaa tiettyä agendaa ja esittää totena asioita, jotka eivät ole totta. Me emme toimi niin.

– Olemme sekoitus BBC:tä ja Monty Pythonia. Teemme hassusta hassumpaa.

Mikä Päivän Byrokraatti sitten oikein on?

Ketolan mukaan se on 13 kirjoittajan rinki, joka koostuu oman alansa ammattilaisista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista. Nimiä tai kirjoittajien toimialoja Ketola ei suostu paljastamaan, sillä anonyymiys on yhteinen periaate.

– Suomessa on yhden totuuden meininki. Jos joku poikkeaa tästä, tulee sanomista.

Ketolan mielestä Suomessa on vain eritasoisia demaripuolueita, jotka kaikki tukevat perinteistä hyvinvointivaltioajattelua. Ketolan oikeistoliberalismi kyseenalaistaa hyvinvointivaltion, ja erityisesti häntä harmittaa verojen maksaminen.

– On asioita, jotka täytyy maksaa veroilla, ei siinä mitään. Se kuitenkin harmittaa, että käytetään rahaa, mutta ei saada tuloksia aikaan. Rahat menevät hukkaan. Mieluummin vaikka antaisin ilmaista valmennusta kuin maksaisin veroja, koska valmennuksesta olisi varmasti enemmän hyötyä.

Ketolan mukaan nimettömyys suojelee blogin kirjoittajia leimaamiselta.

Vinkit tulevat tavallisesti yleisöltä, ja kirjoituksista on mahdollista käydä ryhmän seinällä julkista keskustelua.

Onko olemassa aiheita joita ei satiirin keinoin voi käsitellä?

– Tartumme aiheisiin, jotka vievät asioita eteenpäin. Kerromme byrokratian kukkasista, jotka tekevät ihmisten elämästä vaikeaa. Tyyli on hannukarpomainen.

Haastattelu on päättynyt ja kaakaot on juotu.

Koska Ketola on suunnitelmallinen mies, aikoo hän käyttää jäljellä olevan parituntisen hyödyksi ennen Nuorkauppakamarin kokousta ja käydä tapaamassa tuttujaan.

Sellainen Ketola on: kun hän pyrähtää Tallinnasta Suomeen, on aikataulu tarkkaan suunniteltu.

– Pyrin suunnittelemaan asiat mahdollisimman tarkkaan. Sama koskee työpöytääni ja sähköpostiani – pyrin aina pitämään ne siisteinä niin, ettei jonossa olisi hoidettavia asioita. HÄSA