Kanta-Häme Hämeenlinna

Some näkyy vain harvoin hautajaisissa, eikä surua haluta jakaa Facebookissa

Saattoväkeä on suomalaisissa hautajaisissa enää murto-osa entisestä. Nyt surraan yksityisesti ilman komeita kukkavihkoja.
Hämeenlinnan vanhan hautaustoimiston Pramin toimitusjohtaja Mika Alenius pitää vahinkona, että saattoväkeä on nykyisin hautajaisissa vähän. Kuva: Esko Tuovinen
Hämeenlinnan vanhan hautaustoimiston Pramin toimitusjohtaja Mika Alenius pitää vahinkona, että saattoväkeä on nykyisin hautajaisissa vähän. Kuva: Esko Tuovinen

Hautajaiset ovat tänään pieniä ja koruttomia. Nyt haudataan hiljaisuudessa ja viedään arkulle yksi kukka.

Hämeenlinnalaisen hautaustoimisto Pramin toimitusjohtaja Mika Alenius pitää hautajaisten kutistumista valitettavana ilmiönä. Jaettu suru on helpompi kantaa ja yhteisöllisyys tukee hädän hetkellä.

– Sosiaalinen media on hautajaisissa vain pieni marginaali-ilmiö. Hautajaisia videoidaan harvoin, mutta kännykkäkamerat ovat lisänneet tilaisuuden kuvaamista. Olen yrittänyt neuvoa saattoväkeä sopimaan keskuudestaan yhden ihmisen, joka hoitaisi kuvaamisen. Näin tilaisuutta saataisiin vähän rauhoitettua, Alenius sanoo.

Suurin osa haluaa surra perinteisesti

Niin Alenius kuin Surevan kohtaaminen-hankkeen projektipäällikkö Anne Viitala eivät halua tuomita niitä, jotka kertovat reaaliajassa surustaan Facebookissa. Suurin osa suomalaisista pitää ilmiötä kuitenkin vastenmielisenä. He haluavat surra edelleen mahdollisimman perinteisesti.

Jokaisen suru on kuitenkin yhtä arvokas. Esimerkiksi Yhdysvalloissa some-suru on huomattavasti Suomea yleisempää.

– Jos Facebookin peukutukset helpottavat surua, en menisi tuomitsemaan tai syyllistämään ketään. Jokainen tehkööt sellaiset hautajaiset, jotka tuntuvat itsestä hyvältä. Monelle on tärkeää kunnioittaa kuolleen toiveita ja tapoja hautajaisissakin, Viitala neuvoo.

Jokainen tarvitsee joskus apua

Kohta kaksi vuotta sitten alkaneen Surevan kohtaaminen-hankkeen tarkoituksena on auttaa ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä. Hanke on kouluttanut olemassaolonsa aikana 90 kokemusasiantuntijaa.

Hankkeen takana on neljä surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomen nuoret lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille.

– Jokainen tarvitsee apua, kun hän menettää läheisensä. Tärkeintä on, ettei jää aivan yksin. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä järjestöihin, joista saa vertaistukea. Jos itse ei jaksa, kannattaa pyytää apua ammattilaisilta, Viitala sanoo.

Anne Viitala pitää hankkeen tärkeimpänä saavutuksena sen verkkosivuja, joita täydennetään koko ajan. www.surevankohtaaminen.fi -sivuilla on valtavasti tietoa kuolemasta ja surusta.

– Verkkosivut ovat kovassa käytössä, sillä ne ovat varsinainen tietopankki. Hankerahoitukseen jälkeenkin toiminta jatkuu varmasti jossakin muodossa, Viitala sanoo.

Surua ei ole surtu vuodessa

Viitala tietää monen pelkäävän surua ja kuolemaa. Hautajaisista halutaan tehdä mahdollisimman pienet niin, että ne menisivät nopeasti ohi. Suru kuuluu kuitenkin elämään.

– Haluaisimme poistaa surun ja hautajaisten ympäriltä niihin liitettävät uskomukset. Esimerkiksi suruvuodesta puhuminen voi johtaa harhaan, sillä ei suru vuodessa poistu, vaan seuraa koko loppuelämän mukana, Viitala sanoo.

Nykyisin esimerkiksi Facebookista puhutaan digitaalisena hautausmaana. Monella on enemmän kuolleita Facebook-kavereita kuin eläviä. Pikkuhiljaa myös virtuaaliset hautakivet ja digitaaliset muistolehdot alkavat yleistyä.

Toimitusjohtaja Mika Alenius pitää valitettavana, että hautajaisten eteen ei haluta nähdä enää vaivaa. Hänen mielestään vaivannäkö on osoitus välittämisestä.

– Minun mielestäni vainajan arvostus on laskemassa. Jokainen eletty elämä on kuitenkin arvokas, Alenius korostaa. HäSa

Onko vainaja vielä internetissä?

Harvalla on vielä digitaalista testamenttia, jossa kertoisi mihin on kirjautunut ja millä tunnuksella.

Facebook

Palvelusta löytyy lomake, jolla voi pyytää Facebookia poistamaan kuolleen henkilön profiilin tai muuttamaan sen muistosivuksi.

Twitter

Tilin voi poistaa vain vainajan lähiomainen, joka pystyy todistaman sukulaisuutensa. Twitterille pitää lisäksi toimittaa muun muassa kuolintodistus. Twitter on Facebookia tiukempi.

LinkedIn

Profiilin poistamista voi pyytää kuka tahansa vainajan LinkedIn-ystävistä. Ylläpitäjälle pitää ilmoittaa kuolleen käyttäjän nimi, viimeisin työpaikka, ilmoittajan suhde vainajaan sekä vainajan LinkedIn-profiilin URL-osoite.

Pokerisivut

Netistä löytää valtavat määrät pokerisivustoja. Jokaisen kannattaisi antaa omat käyttäjätunnuksensa läheiselle niin, että hän voi kirjautua sivustolle ja pyytää rahojen palautusta. Muussa tapauksessa rahat saattavat jäädä saamatta.