Kanta-Häme

Soraa Kannaksentielle, kiitos

– Katso nyt, tämä on kuin kaukalo, kun tien reunoja katsoo, sanoo Eino Saukkio ja osoittaa Kannaksentietä.

Soratie on selvästi matalammalla kuin sitä reunustavat pihat. Sateen jälkeen vesi jää lillumaan tielle ja sen pintaan porautuneisiin kuoppiin. Pahimmillaan tien pinta on sellaista savivelliä, että ihmiset kulkevat nurmikkoa pitkin, jotteivät sotkisi jalkojaan.

Asevelikylässä on muitakin huonokuntoisia sorateitä, mutta Kannaksentie on Saukkion mukaan surkeimmassa kunnossa.

Pinnoitteen saaminen on kiven takana, tietää Saukkio, mutta kun lisättäisiin edes soraa kunnolla.

– Kun soraa pyytää, tulee kone höyläämään, mutta ei tuoda soraa. Ja kun sitä lisätään, tuodaan vain kuoppiin. Seuraavien sateiden jälkeen tilanne on taas sama.

– Kuntaliitoksen jälkeen tämä homma huononi. Aikaisemmin soraa tuli, kun tiemestareille soitti. Nyt sieltä vain luvataan viedä asiaa eteenpäin, ei heillä ole enää valtaa päättää tällaisista asioista, Saukkio harmittelee.

Saukkio kertoo soittaneensa kaupungille – tiemestareiden lisäksi hän sanoo ottaneensa yhteyttä kaupungin tilaajapalveluun.

Tiistaiaamuna Saukkio luki lehdestä Poltinahon alueen katujen asvaltointisuunnitelmista ja sai uutta puhtia. Yhdyskuntalautakunta päättää joulukuussa, varataanko Poltinahon uuden asuinalueen viimeistelytöihin ensi vuodeksi rahaa.

– Tiemestari Vasama jo aikoinaan lupasi eräässä yleisötilaisuudessa, että kun Lakeeta ryhdytään rakentamaan, korjataan nämä tiet. Lakee on ollut valmis nyt viitisen vuotta, eikä mitään ole tapahtunut.

Soratiet murheena

Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlbergin tietoon ei ole kantautunut valituksia Asevelikylän teiden kunnosta.

Se sen sijaan on tiedossa, että kaupungissa on runsaasti kunnostuksen tarpeessa olevia sorateitä.

– Sateella sorateiden kunto heikkenee, eikä niitä pystytä lanaamaan ja hiekoittamaan siten, kuin olisi tarve. Sellaista resurssiarsenaalia meillä ei ole, eikä olisi järkevä pitääkään, Dahlberg sanoo.

Kaupunki teetti vuosi sitten syksyllä katujen ja kevyen liikenteen väylien kuntokartoituksen. Kanta-Hämeenlinnan lisäksi teiden kuntoa selvitettiin Rengossa, Kalvolassa, Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa.

Pääsääntöisesti kadut olivat kohtuullisessa kunnossa, mutta erittäin huonoiksi ja huonoiksi luokiteltuja katuja oli 625 tutkittavan kilometrin matkalta yhteensä 48 kilometriä.

Hoidettavien asioiden lista on pitkä

Katumäärään suhteutettuna huonokuntoisia katuja oli eniten entisten liitoskuntien alueella, huonokuntoisimmat kadut ovat Lammilla ja Iittalassa.

– Jo ennen kuntokartoitustakin on ollut tiedossa pitkä lista asioita ja katuja, jotka pitäisi hoitaa. Saneeraukseen ja peruskorjaukseen ohjattavat rahat ovat vain äärettömän pienet verkoston määrään suhteutettuna – ja verkostohan kasvaa vuosi vuodelta, Dahlberg muistuttaa.

Hämeenlinnan – kuten muidenkin kaupunkien – ongelmana on korjausvelka, joka kasvaa kasvamistaan.

– Missään tapauksessa ei pystytä vuodessa, kahdessa tai kymmenessäkään korjaamaan kaikkea sitä, mikä olisi tarpeen korjata, Dahlberg sanoo.

Infran investointiohjelman lisäksi yhdyskuntalautakunta saa joulukuussa käsiteltäväkseen katujen kuntokartoituksen sekä kaupungin korjausvelan.

Kaupungin korjausvelka määriteltiin kuntokartoituksen yhteydessä, ja sen suuruus osoittautui 16,5 miljoonaksi euroksi. (HäSa)