Kanta-Häme

Sormenjälki syrjäyttää salasanat

Salasanat, PIN-koodit ja erilaiset avaimet jäävät ennen pitkää historiaan ja korvautuvat sormenjäljillä ja muilla biometrisillä tunnisteilla. Se merkitsee tervetullutta helpotusta salasanaviidakossa tuskaileville kuluttajille.

Sormenjäljen esiinmarssi on antanut odottaa itseään näinkin pitkään, sillä sormenjälkilukijoiden tekniikka on vasta hiljattain kehittynyt riittävästi.

– Aiemmin ei ollut tarpeeksi hyviä ja pieneen tilaan mahtuvia sensoreita. Kameralla sormenjäljistä on saatu kuvaa vaikka kuinka kauan, mutta se ei ole pakattavissa kovin pieneen tilaan eikä ole riittävän varma, kertoo yliopistonlehtori Heikki Huttunen Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta.

SORMENJÄLKILUKIJOIDEN päänavaus isoille markkinoille oli iPhonen 5S-malli vuonna 2013. Läpimurto oli viime vuosi, jolloin käytännössä kaikki merkittävät puhelinvalmistajat alkoivat varustaa puhelimiaan sormenjälkisensoreilla.

Ne yleistyvät nyt myös tabletti- ja muissa tietokoneissa.

– Sormenjälkitunnistus parantaa laitteen käytettävyyttä ja turvallisuutta, Huttunen tiivistää tekniikan edut.

Sensoriyhtiöiden kärkeen on noussut ruotsalainen Fingerprint Cards, jonka asiakaskuntaan kuuluvat jo liki kaikki muut mainittavat puhelinvalmistajat paitsi Apple ja Samsung. Applelle sormenjälkilukijat toimittaa yhtiön vuonna 2012 ostama AuthenTec ja Samsungille yhdysvaltalainen Synaptics.

Muille sormenjälkifirmoille on toistaiseksi irronnut mobiilipuolella vain murusia nopeasti kasvavasta markkinasta.

SEURAAVAKSI sormenjälkilukijat ovat tulossa maksukortteihin.

– Korteissa läpimurto voi tapahtua ehkä viiden vuoden jänteellä. Olennaista siinäkin on, kuinka sensori saadaan riittävän pieneen tilaan. Se ei saa painaa liikaa eikä vaatia liikaa virtaa, TTY:n Huttunen sanoo.

Sensorifirmat, korttivalmistajat ja korttiyhtiöt ovat jo rakennelleet uusia yhteistyökuvioita korttimarkkinan tulevaan myllerrykseen.

Sormenjälkimaksaminen yleistyy askel kerrallaan.

– Uusien korttien täytyy toimia myös nykyisissä lukijoissa, sillä pelkkää sormenjälkitunnistusta käyttäviä laitteita tuskin saataisiin kovin nopealla aikataululla jokaiseen kahvilaan ja kioskiin, Huttunen huomauttaa.

Biometrian odotetaan leviävän myös autoihin. Auton voinee tulevaisuudessa sekä avata että käynnistää sormenjäljellä.

Huttunen arvelee, että biometrinen tunnistus lisää turvaa. Se yleistyy myös erilaisissa avaimissa, jotka alkavat jo nyt olla melko laajalti sähköisiä.

– Jos vaaditaan erityisen suurta turvallisuutta, sormenjälkitunnistus ei yksinään oikein riitä, sillä se on vielä jossain määrin huijattavissa, Heikki Huttunen sanoo.

Alan yhtiöt ovat tosin pystyneet kaiken aikaa kehittämään tuotteidensa turvallisuutta.

Muunlainen biometria, lähinnä iiris-, kasvo- ja kämmentunnistus, on sen verran hankalaa tai tilaa vaativaa, ettei siitä liene massojen pikatekniikaksi ainakaan kulutustavaroissa.

– Iiristunnistusta käytetään ihmisten yksilöimiseen esimerkiksi paikoissa, joissa ihmisillä ei ole henkilöpapereita. Silmän iiriksen kuvio on yhtä yksilöivä kuin sormenjälkikin, mutta vaikeammin muokattavissa tai huijattavissa, Huttunen kertoo.

Lisäksi kehitteillä on hänen mukaansa joitain erikoisempia tunnistustekniikoita, kuten silmänpohjan ja käden verisuonikuvion kuvaaminen.