Kanta-Häme

Sosiaaliala kärsii työntekijäpulasta

Puolen vuoden aikana eräällä hämeenlinnalaisperheellä on vaihtunut sosiaalityöntekijä kuudesti. Viimeisin pysyi kuukauden päivät.

Seuraavalla tapaamisella perhe saa siis jälleen kertoa juurta jaksaen tilanteestaan uudelle, vieraalle ihmiselle.

– Sosiaalityö perustuu vuorovaikutukseen. Luottamusta ei synny, jos lähes joka tapaamisella on edessä uusi ihminen, huokaa lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen.

Sähköinen järjestelmä tallentaa suuret linjat

Vaikka lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään lastensuojelun tarpeen mukaan, ei avohuollon puolella lakiin ole kirjattu laitoshoidon tavoin niin sanottua suhdelukua siitä, kuinka monta asiakasta yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla.

On vain suosituksia, jotka Hämeenlinnassa ylitetäänkin sitten reippaasti.

Suosituksen mukaan lastensuojelun puolella yläraja yhden henkilön asiakasmääräksi olisi 40 lasta. Hämeenlinnassa avohuollon asiakkaina on noin 600 lasta, joka tekee yhtä sosiaalityöntekijää kohti 75.

– Tämä johtaa siihen, että osa työstä jää yksinkertaisesti tekemättä, Hänninen sanoo.

Asiakastiedot kirjataan sähköisesti ylös, mutta vain osittain. Tämän vuoksi asiakas saa käytännössä kertoa asiansa uudelleen aina, kun sosiaalityöntekijä vaihtuu.

Hetken tilanne näytti jo paremmalta. Viime vuonna sosiaalihuollon asiakasmäärät lähtivät kuitenkin jälleen nousuun ensimmäistä kertaa sitten kuntaliitoksen vuonna 2009.

Avuntarvitsijoiden määrä ei Hännisen mielestä johdu silti niinkään sosiaalityöntekijöiden vähäisestä määrästä, kuin vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta.

– Hämeenlinnassa on keskivertoa enemmän yksinhuoltaja- ja eroperheitä. Kasvanut työttömyys ja tuloerot sekä avo- ja avioerojen lisääntyminen vaikuttavat perheiden tilanteeseen.

Työntekijöistä kilpaillaan eduin

Sosiaalityöntekijältä vaaditaan yhteiskuntatieteiden maisterin koulutusta. Eläköityvien tilalle on vaikea saada uusia, sillä sosiaalityöntekijöiden tarpeeseen ja koulutuksen lisäämiseen alettiin panostaa vasta pari vuotta sitten.

Kova kilpailu on saanut monen kunnan tarjoamaan viranhaltijoille henkilöstöetuuksia.

Joissain kunnissa opiskelija voi käyttää osan työajastaan opiskeluun, ja esimerkiksi Espoon kaupunki maksaa loppuvaiheen sosiaalialan opiskelijalle palkkaa gradun tekemisestä.

– Hämeenlinnassa meillä ei ole vastaavia etuja, vaikka palkka muuten onkin kilpailukykyinen.

Myös työolosuhteet eivät ole tällä hetkellä ne ihanteellisimmat. Wetterhoffin sisäilmaongelmien vuoksi on irtisanoutunut jo kaksi vakituista sosiaalityöntekijää.

Työttömät hakevat toimeentulotukea

Palvelujohtaja Risto Jokinen myöntää, että lastensuojelun lisäksi myös toimeentulotuen käsittelyaikojen kanssa on ollut ongelmia.

Vaikka palvelutuotanto sai rahoitusta tilaajapuolelta kahden lisäetuuskäsittelijän palkkaamiseksi, ei jonoja ole saatu puretuksi.

Tämän vuoden tammikuussa toimeentulohakemuksia saapui 1881 kappaletta, siis yli 200 enemmän kuin vuoden 2013 tammikuussa.

Noin tuhannessa hakemuksessa toimeentulotuen hakemisen syynä oli työttömyys.

– Emme saaneet rahoitusta aivan sitä, mitä laskimme tarvitsemamme, ja lisääntyneiden hakemusten vuoksi sekään ei olisi riittänyt. Ihmisten ahdinko on käsin kosketeltavaa, ja teemme kaikkemme, että se muuttuisi pian. Näin vaikea tilanne ei ole ollut moneen vuoteen.

Resursseja todella tarvitaan lisää, sillä juuri toimeentulotukien käsittelyaikojen vuoksi aluehallintovirasto voi langettaa Hämeenlinnalle satojentuhansien eurojen suuruisen uhkasakon.

Kahden uuden etuuskäsittelijän lisäksi Hämeenlinnassa työskentelee tällä hetkellä 11 etuuskäsittelijää. (HäSa)