Kanta-Häme Hämeenlinna

Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärä lähes nelinkertaistunut alkuvuosista – Asiakkaille tarvittaisiin suora linja

Aikuisasiakkaiden määrä on kasvanut Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksessä huomattavasti sen jälkeen, kun päivystyksen toimipiste siirtyi puolitoista vuotta sitten keskussairaalan yhteyteen Hämeenlinnassa.

Samalla myös muiden tehtävien määrä on kasvanut ja lainsäädäntökin edellyttää resurssien lisäämistä. Tämän vuoksi sosiaalipäivystyksessä on valmisteltu vaihtoehtoisia malleja toiminnan järjestämiseksi, ja kunnat ovat ottaneet niihin kantaa kesän ja alkusyksyn aikana.

– Lain mukaan sosiaalipäivystyksessä pitää olla käytössä asiakasnumero, johon vastataan 24/7. Meillä tämä on nykyväellä käytännössä mahdotonta, jos vuorossa on vain yksi työntekijä, kuten välillä on, kertoo sosiaalipäivystyksen johtava työntekijä Mira Miettinen.

Nykyisin sosiaalipäivystykseen saa yhteyden pääsääntöisesti hätäkeskuksen kautta.

Sosiaalipäivystystä työllistävät eniten lastensuojeluun ja nuoriin liittyvät tehtävät. Tällaisia ovat vanhempien päihteidenkäyttö, alaikäisten oma päihteidenkäyttö sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta.

Aikuisiin liittyviä tehtäviä aiheuttavat esimerkiksi mielenterveysongelmat, päihteet ja asunnottomuus.

– Keskussairaalasta tulee nykyisin suoraan aika paljon tehtäviä meille, kun siellä huomataan avun tarve ja me olemme lähellä, Miettinen kertoo.

Toiveena yhteinen sosiaali- ja kriisipäivystys

Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksessä on nyt seitsemän työntekijää Miettinen mukaanlukien. Hän tekee esimiestehtävien lisäksi myös päivystysvuoroja.

Hän kertoo, että minimilisäys olisi nosto kymmeneen työntekijään, jolloin vuorossa olisi aina kaksi työntekijää. Tällöin ympärivuorokautisen päivystysnumeron ylläpito onnistuisi.

Koko maassa mietitään parhaillaan myös sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhdistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi keväällä suosituksen moniammatillisista sosiaali- ja kriisipäivystysyksiköistä, jotka toimisivat sekä virka-aikaan että sen ulkopuolella.

– Se olisi toiminnan kannalta järkevää. Sosiaalipäivystyksen tehtäviin liittyy usein kriisiavun tarvetta ja päinvastoin. Esimerkiksi onnettomuustilanteessa tarvitaan molempia, Miettinen kertoo.

Osa maakunnan kunnista ostaa tällä hetkellä kriisityön palvelut Hyvinkään seudun mielenterveysseuralta. Forssan seudun kunnilla taas ei ole käytössä ollenkaan virka-ajan ulkopuolista kriisityön palvelua.

– Ideaalitapauksessa me voisimme tarjota kriisityön palvelussa akuutin avun ja sen lisäksi seurannan eli jatkoajan ajanvarauksen kautta, Miettinen kertoo.

Tähän pääsemiseksi miehitystä pitäisi vahvistaa niin, että henkilöstöä olisi esimiehen lisäksi 12 työntekijää.

Kunnilta kysytty kantaa laajennukseen

Toiminnan laajentamisesta on kysytty nyt kuntien kantaa. Malleja on kolme, joista laajin olisi maakunnallinen sosiaali- ja kriisipäivystysyksikkö, joka hoitaisi päivystykselliset sosiaalitoimen tehtävät kaikkina vuorokaudenaikoina

Toinen vaihtoehto olisi perustaa sosiaali- ja kriisipäivystys, jonka rinnalla kuntien virka-aikainen päivystystoiminta pysyisi ennallaan.

Kolmas vaihtoehto on nykymuotoinen sosiaalipäivystys, jolloin kriisityö ostetaan muualta ja virka-aikaan päivystystehtävät hoidetaan kunnissa. Tällöinkin ympärivuorokautinen asiakasnumero vaatii resurssien lisäystä.

Mira Miettinen kertoo, että kunnista on tullut kannatusta kaikille malleille.

– Syksyn aikana on tarkoitus neuvotella kuntien edustajien kanssa yhteisen näkemyksen löytämiseksi, hän sanoo.

Maakunnallisen sosiaalipäivystyksen toiminta käynnistyi Kanta-Hämeessä helmikuussa 2012. Sen isäntäkuntana toimii Hämeenlinna ja mukana ovat kaikki maakunnan kunnat. HÄSA