Kanta-Häme

Sote-hämäryys hämmentää ehdokkaita

Kun vauhtiin pääsivät, muutamat panelistit olivat valmiita luopumaan koko Kanta-Hämeen maakunnasta, kun maakuntahallinto menettää merkitystään kuntien vahvistuessa. Tai kun joka tapauksessa mennään nykyistä suurempiin maakuntiin.

Hämeen Sanomien, Yle Hämeen ja Verkatehtaan maakunnallisen vaalipaneelin suurimmaksi kysymykseksi nousi kaikille vielä tuntematon ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä puski ratkaisua kokoon tiistainakin. Panelisteista enemmistöä hämmensi se, minkä Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) puki sanoiksi.

– Joudumme menemään vaaleihin sammutetuin lyhdyin, kun emme tiedä, millaiseksi sote-ratkaisu muodostuu. Olen siitä hyvin harmistunut.

Myös Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kritisoi sitä, että ainakaan ennakkoon äänestäneet eivät tienneet, millaiselle sote-ratkaisulle äänensä antoivat.

Samalla hän mainosti Forssan mallia, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa on häivytetty. Keskustelun kuluessa Anttila ylisti mallia useaan otteeseen.

SDP puolustuskannalla

Myös muut olivat samoilla linjoilla paitsi päähallituspuolueiden edustajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.).

Grahn-Laasonen tuuppasi vastuuta demarien suuntaan.

– Koko ajan neuvotellaan. Toivomme tietysti, että ratkaisu tulisi ennen vaaleja. Hallituskumppanin puolelta on tullut kuitenkin viestiä, ettei välttämättä tule.

Hän muistutti, että sote-ratkaisusta sentään tiedetään jotain.

– Sillä pyritään perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän sosiaalihuollon lähentämiseen.

Johannes Koskinen puolustautui SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen jo useasti viljelemällä perustelulla, että näin tärkeä uudistus on valmisteltava kunnolla.

– Asiaa pohtivalta työryhmältä ei odotetakaan ehdotusta ennen vuodenvaihdetta. On avainasia, että kaikille kansalaisille taataan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, missä he asuvat.

Hän arvioi, että uudet kunnanvaltuustot saavat sekä kuntarakenneratkaisun ja soten lausunnolle ehkä jo ennen uutta vuotta.

Koskinen antoi sapiskaa Anttilan mainostamalle maakuntamallille.

– Siinä päätösvalta kaikkoaa varsin etäälle peruskunnista. Kuitenkin sosiaali- terveyspalvelut vievät suuren osan kunnan budjetista.

Iso huoli keskussairaalasta

Kristillisdemokraattien Teija Arvidsson nosti keskusteluun useaan otteeseen huolensa siitä, mitä tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalalle.

– Maakunnallisesti meillä kaikilla pitäisi olla huoli siitä ja yhteisesti pitäisi pohtia, kuinka sen palvelut voidaan säilyttää.

Lulu Riikonen (ps.) muistutti, että keskussairaalan talous ei korjaannu ennen kuin siellä uudistetaan prosessit ja johtaminen toimiviksi.

– Lisäksi pitää unohtaa omien etujen ajaminen ja nostaa kehittämisen lähtökohdaksi asiakkuus.

Hän ja Irma Taavela (vas.) painottivat myös, että omaan palvelutuotantoon kannattaa panostaa niin kaupungin kuin sairaanhoitopiirinkin.

Häviääkö maakunta?

Sairaanhoitopiiri on jo menneen talven lumia, sillä hallitus on päättänyt lakkauttaa sairaanhoitopiirit ja siirtää pääosan palveluista kunnille.

Niin sairaanhoitopiiri kuin maakuntakin uhkaa revetä niin länsi- kuin eteläreunaltaan.

Ainakin Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Lulu Riikonen ja Sanni Grahn-Laasonen olivat valmiita etsimään myös muunlaisia maakuntaratkaisuja kuin nykyinen Kanta-Häme.

Yhdistymissuuntina voisivat olla joko Pirkanmaa tai Päijät-Häme. Forssan seutu katselee kuitenkin vahvasti Varsinais-Suomeen päin. (HäSa)