Kanta-Häme

Sote- ja maakuntauudistus veisi puolet kuntien rahoista ja henkilöstöstä

Kuntien roolin iso muuttuminen on jäänyt viime aikoina sosiaali- ja terveyspalvelujen eli soten kohtalosta käydyn väännön jalkoihin.

Samaan uudistukseen on ympätty myös maakuntahallinto, jossa kuntien tehtäviä, rahoja ja henkilöstöä on tarkoitus myllätä isolla kädellä.

– Tämä on Suomen kunnallishallinnon historian suurin muutos, linjaa Kuntaliiton hauholainen toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Valtiovarainministeriön reilu vuosi sitten julkaiseman asiantuntijaryhmän muistion mukaan lähes puolet kuntien ja kuntayhtymien työntekijöistä siirtyisi uudistuksessa maakuntien palkkalistoille.

Yli 200 000 ihmisen työpaikka vaihtuisi, kun kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on kaikkiaan reilut 420 000. Luvut perustuvat vuoden 2014 tilastoihin

Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toiminut valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu vahvistaa, että muistiossa esitetyt asiat eivät ole muuttuneet miksikään, vaikka sen julkaisusta on kulunut jo yli vuosi.

Jahkailu päätösten kanssa ei ole siis muuttanut suunnitelmia kuntien tehtäviin tulevista muutoksista.

 

Aikataulua on veivattu uusiksi useaan otteeseen ja siirretty eteenpäin. Valli-Linnun työryhmän raportissa puhutaan vielä vuoden 2019 alussa perustettavista maakunnista.

Nyt uudistuksen verkkosivuilla aikataulusta sanotaan seuraavaa: ”Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävinä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.”

Hallitus on toivonut eduskunnan saavan päätöksen asiassa aikaiseksi ennen kesän istuntotaukoa, mutta se ei näytä toteutuvan.

Kireään aikataulun toteutumiseen ei usko myöskään Kuntaliiton toimitusjohtaja Koskinen, joka on entinen kansanedustaja ja ministeri.

– Olisi maailman suurimpia ihmeitä, jos tapahtuisi heinäkuun alkuun mennessä. Todennäköistä on, että syksyllä äänestellään. Olen samaa mieltä siitä kuin eduskunnan puhemies Paula Risikko, että kiirettä ei kannata pitää, Koskinen näkee.

Tulevaisuuden kuntaa reilu vuosi sitten visioinut työryhmä ei puheenjohtaja Valli-Linnun mukaan edes miettinyt vaihtoehtoa, että nyt valmisteltu uudistus kaatuisi.

– On selvää, että jos se kaatuisi, me ei päästä ongelmaa karkuun. Se on kuitenkin ratkaistava. Prosessi vain pitkittyisi ja sama epätietoisuus jatkuisi, joka on vellonut kuntakentällä pitkään, hän sanoo.

 

Taloudellisesti muutos on iso kaikille kunnille, koska sote-tehtävien rahoitus siirtyisi pois. Hallitusneuvos Valli-Lintu näkee, että toiminnallisesti se ei välttämättä ole niinkään mullistava niille pienille kunnille, jotka ovat jo aiemmin sopineet sote-palveluidensa järjestämisestä isomman kunnan tai kuntayhtymän kanssa.

– Muutos on iso, mutta sen merkitys eri kuntien toimintaan on erilainen. Keskisuurille kunnille tämä on aika iso muutos ja suurille vielä isompi. Kuntien asema on vähän erilainen riippuen koosta, sijainnista, väestöstä ja niin poispäin, Valli-Lintu muistuttaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Koskinen sanoo, että kuntien erilaisuus lisääntyy varmasti entisestään, eikä se liity vain sote- ja maakuntauudistukseen. Muuttoliike ja väestökehitys sanelevat paljon sen suhteen, millaiselta kunkin kunnan tulevaisuus näyttää.

Sapiskaa valmistellulle uudistukselle ovat antaneetkin erityisesti suuret kaupungit. Koskinen ymmärtää tätä.

– Heiltä lähtee verotuloja, eikä vielä ole riittävän selvästi pystytty laskemaan, mikä on kuntatalouden tulevaisuus suuremmissa kaupungeissa. Nykyiset velat kuitenkin jäävät, korjausvelkaa on paljon ja muuttoliikkeen takia pitää investoida.

Monet pienemmät kunnat puolestaan ovat varautuneet tulevaan ulkoistamalla sote-palvelujaan yrityksille ja myymällä kiinteistöjään hoivayrityksille.

– Se kertoo, että kunnissa tehdään omia ratkaisuja ja mietitään omasta vinkkelistä, miten suhtautua muutoksiin. Sitä vartenhan kunnanjohtajat ja luottamushenkilöt ovat, Koskinen sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan Kuntaliitto ymmärtää kuntien omat ratkaisut, mutta liitto on kannustanut punnitsemaan sopimusten sisällön tarkkaan.

– Ei sekään ole oikein uudistuksen alla, että kaksi tahoa sopii asiasta ja kolmas taho maksaa. Eli että kunta tekee sopimuksen ja aikanaan lasku menisi maakunnalle. Siinä kohtaa pitää olla tarkkana, Koskinen toteaa.

 

Millainen sitten on tulevaisuuden kunta, jos sote-palvelut ja sitä myötä iso osa nykyisestä henkilökunnasta ja budjetin rahoista todella siirtyvät maakunnille?

Jari Koskinen nostaa suurimmaksi yksittäiseksi tehtäväksi koulutuksen. Kunnan vastuulla se alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu aina toisen asteen opintoihin eli lukioon ja ammattikoulutukseen asti.

Valtiovarainministeriön muistiossa puhutaan sivistys- ja elinvoimakunnista. Hallitusneuvos Valli-Lintu näkee, että niistä jälkimmäinen kuvaa laajemmin kunnan toimintaa.

– Se tarkoittaa sitä flooraa kasvattavaa pohjaa, mistä työllistytään. Kunta on alusta yhteisöllisyyteen, siellä kasvatetaan tulevaisuuden työntekijät ja luodaan edellytykset, että yrityksiä voi tulla, Valli-Lintu maalailee.

Osana yhteisöllisyyttä nousee esiin myös, miten paikallinen päätöksenteko toimii tulevaisuudessa.

– Ihmisille ei riitä, että käy äänestämässä vaaleissa, vaan kuntalaisia pitää yrittää aktivoida vaikuttamaan muutenkin siihen, kuinka paikallinen identiteetti rakennetaan, Jari Koskinen sanoo.

Tuoreimpia artikkeleita