Kanta-Häme

Sote-malleja kauas tulevaisuuteen

Maakunnan väki tutustui maanantaina neljään vaihtoehtoon järjestää Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) tulevaisuudessa.

Eniten kannatusta saivat vaihtoehto, jossa jokainen seutukunta järjestäisi pääosan sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse ja erikoissairaanhoidon yhdessä liikelaitoksessa sekä toinen vaihtoehto, jossa perustettaisiin koko maakunnan kokoinen sosiaali- ja terveysalue. Se hoitaisi kaikki palvelut.

– Tämä on vasta väliraportti, jossa ei esimerkiksi oteta kantaa rahoitukseen tai siihen, missä lähipalveluita olisi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tutkimusprofessori Markku Pekurinen taustoitti.

Hän myös painotti, että selvitystyöllä tähdätään vuosien 2020-2030 tilanteeseen.

– Ei suinkaan ensi tai seuraavaan vuoteen.

Monia selvityksiä

Hämeen liitto ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri käynnistivät elokuussa 2012 hankkeen, jossa pyritään linjaamaan tehokkaasti toimiva terveyspalvelujen malli maakunnan kattavana järjestelmänä.

Hankkeen osarahoittajaksi ja -toteuttajaksi saatiin THL. Kyseessä on myös valtakunnallinen pilotti.

Kaikki maakunnan 11 kuntaa osallistuvat hankkeeseen ohjausryhmän kautta.

Samaan aikaan on tekeillä valtakunnallinen selvitys terveydenhuollon järjestämisestä. Selvityksiä tehdään jokaisella erityisvastuualueella. Täkäläisenä selvitysmiehenä toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

Valtakunnallisesta terveydenhuollon selvityksestä odotetaan raporttia helmikuun loppuun mennessä. Maakunnallisen selvityksen pitäisi valmistua maaliskuun lopussa.

Hajoaminenkin mahdollista

Kanta-Hämeen terveydenhuollon selvityksessä esille nousseita vaihtoehdoista epämieluisin tuntui maakunnan väelle olevan vaihtoehto, jossa maakunnan erikoissairaanhoito hajoaisi. Forssa siirtyisi Varsinais-Suomen suuntaan ja Riihimäki Uudenmaan. Hämeenlinna jatkaisi nykyisellään.

Silloin pitäisi ratkaista erikseen keskussairaalan tilanne. Siitä voisi tulla osa Hämeenlinnan organisaatiota tai se voisi muodostaa parisairaalan joko Päijät-Hämeen keskussairaalan tai TAYSin kanssa. Kolmas vaihtoehto on muodostaa uusi kuntayhtymä niistä kunnista, joita asia kiinnostaa.

Toinen suhteellisen sekava vaihtoehto on, että Hämeenlinnan seutu järjestäisi palvelunsa yhteisesti vahvan peruskunnan pohjalta. Forssa jatkaisi kuten nyt, mutta joutuisi hankkimaan lisäkuntia yhteyteensä.

Riihimäen seutu voisi lähes muodostaa oman sote-alueensa, tosin asukasluku 46 000 ei ihan riitä. Toinen vaihtoehto on suuntautua Hyvinkäälle.

Myös tällöin keskussairaalan kohtalo pitäisi ratkaista erikseen.

Maakunnan kokoinen

Keskustelussa saivat kannatusta ns. kolmosvaihtoehto, jossa jokainen seutukunta järjestäisi itsenäisesti peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirrettäisiin liikelaitokseen tai vaihtoehtoisesti osaksi Hämeenlinnan organisaatiota.

Tämä sai varovaista kannatusta mm. nykyiseltä sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajalta Iisakki Kiemungilta (sd.). Tosin hän epäili, että liikelaitos loisi ylimääräisen hallinnon tason, jota valtiovalta ei katsoisi hyvällä.

Hämeenlinnassa asuva THL:n ylijohtaja Marina Erhola kannusti kannattamaan nelosvaihtoehtoa eli koko maakunnan kokoista sote-aluetta.

Maakuntaneuvos Aarne Kauranen (sd.) olikin taipuvainen sille kannalle, kun taas maakuntajohtaja Timo Reina häilyi kolmosen ja nelosen välillä.

Kokonaisuus näkyy

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen väänsi seminaariyleisölle käytännössä rautalangasta, mitkä ovat maakunnan kokoisen järjestämisalueen edut.

– Yhteinen rakenne johtaa parempaan yhteistyöhön.

Etelä-Karjalassa on tarkoitus yhtiöittää esimerkiksi terveydenhuollon kiinteistöt. Tällöin on helpompi esimerkiksi priorisoida peruskorjauksia ja laajennuksia.

– Voidaan katsoa kokonaisuutta, eikä jokainen korjaa erikseen omaa terveysasemaansa. (HäSa)

 

 

Päivän lehti

28.3.2020