Kanta-Häme

Sote-mallia etsitään nyt muista Pohjoismaista

Sote-uudistus on pakko tehdä, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola.

Uudistuksen sisältö ei ole ristiriidassa THL:n äskettäin julkistaman Jonottamatta hoitoon –aloitteen kanssa.

Se muistuttaa ruotsalaista toimintatapaa perusterveydenhuollossa. Viime päivinä ”raha seuraa potilasta” – toimintatapa onkin ollut

poliitikkojen huulilla Suomessa aina sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikosta (kok.) alkaen.

– Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että sote-uudistus toteutetaan ja palvelujen järjestämiseen saadaan leveämmät hartiat, Marina Erhola painottaa.

Yksityinen tai julkinen

Hän muistuttaa, että koko terveydenhuollon lisääntyviä kustannuksia on mahdotonta hallita, jos perusterveydenhuolto ei ole kunnossa.

Erholan THL:lle kätilöimä seitsemän kohdan aloite sisältää asioita, joita muissa Pohjoismaissa on jo kokeiltu.

– Olemme käyneet tarkoin pohjoismaiset järjestelmät läpi. Niistä erityisesti Ruotsissa on aineksia, jotka voi soveltaa meidän uudistukseemme.

Siellä raha seuraa potilasta, joka voi valita yksityisen tai julkisen palvelun.

Ensi vuoden alusta potilas saa Suomessakin valita hoitopaikkansa julkisella puolella. Se pitäisi THL:n näkemyksen mukaan kääntää kehityksen käyttövoimaksi.

– Valinnanvapaus tulee. Onko se todellista vapautta, jos pääsee valitsemaan terveyskeskuksista, joihin kaikkiin on yhtä pitkät jonot?

Kansalliset kriteerit

THL esittää palvelujen tuottajakunnan laajentamista yksityisiin ja kolmannen sektorin palveluntuottajiin.

– Tuottajille määriteltäisiin kansallisesti kriteerit, joita sovellettaisiin yhtenäisesti, Erhola taustoittaa.

Näin kiireettömään hoitoon pääsyä voidaan parantaa nopeastikin. Tosin hanke tarvitsee väliaikaisesti lisärahoitusta.

– Sairasvakuutuksen korvauksia voisi suunnata tähän korvamerkittynä.

Raha tarvittaisiin 250-350 miljoonaa euroa.

– Ilman väliaikaista lisärahoitusta on vaikea samaan aikaan kehittää uusia malleja ja selviytyä vanhoista velvoitteista.

Sen, että palveluntuottajia tulisi lisää, toivotaan kannustavan kaikkia alan toimijoita tarjoamaan laatua, hyvää palvelua ja saatavuutta.

Uniikki työterveys

Työterveyshuollossa Suomen järjestelmä on täysin uniikki koko maailmassa.

– Meillä on 2,2 miljoonaa työllistä. Heistä 1,8 miljoonaa on työterveydenhuollon piirissä. Yksityiseltä sektorilta sen saa 1,1 miljoonaa suomalaista.

Valmistuvista lääkäreistä valtaosa rekrytoidaan yksityiselle sektorille tai sairaaloihin.

– 10 vuodessa lääkärien määrä on lisääntynyt noin 4 000:lla. Terveyskeskuksissa määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan.

THL:n lääke tähän on työterveyshuollon perustehtävän korostaminen. Sehän on työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy.

Tämän arvellaan onnistuvan ennaltaehkäisyn korvauskattoja nostamalla ja sairaanhoidon korvauskattoa laskemalla. (HäSa)

Suomeksi: Raha seuraa potilasta = Jokaista potilasta kohti on tietty yhteisesti määritelty rahasumma. Se seuraa potilasta terveyskeskukseen tai lääkäriasemalle, jonka hän valitsee.