Kanta-Häme

Sotessa sorvataan myös eläkejärjestelmä

Sote-uudistuksen vaikutukset eläkejärjestelmään ovat vielä epävarmat, arvioi julkisalojen eläkevakuuttajan Kevan varatoimitusjohtaja ja Hämeenlinnan entinen kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.

Sote tulee muuttamaan koko julkisen alan työntekijöiden eläkeyhtiöiden järjestelyjä. Muutoksen ensisoittoa on, että valtaosa Kevan nykyisin vakuuttamista kuntatyöntekijöistä siirtyy maakuntien alaisuuteen.

– 530 000 työntekijästä runsaat puolet siirtyvät maakuntiin, ja pienempi osuus jää kuntiin, toteaa Hellstén.

Arviot vaihtelevat, koska alueuudistuksen eläkeryhmässä siirtyvien työntekijöiden määrä on arvioitu noin 220 000 suuruiseksi.

Henkilökunnan siirto ei vielä muuta Kevan rahoituspohjaa, koska alustavasti on esitetty, että Keva vakuuttaisi myös kunnista maakuntiin siirtyvät työntekijät. Ongelmat johtuvat ennen kaikkea valinnanvapauslainsäädännöstä.

Kesällä esitetyissä sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksissä on mainittu, että kaikki valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot pitäisi yhtiöittää. Tämä koskee myös kuntien liikelaitoksia.

– Valinnanvapauden piirissä voi olla 180 000 ihmistä. Tätä emme tiedä varmasti, kun lainsäädäntöä ei ole nähty, Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan tämä aiheuttaa vääristyneen kilpailutilanteen julkisesti omistetuissa yhtiöissä, jos eläkemaksut eivät muutu. Julkisella sektorilla eläkemaksut ovat suurempia kuin yksityisellä puolella

– Jos julkisilla yhtiöillä on samat eläkerasitteet kuin muulla julkisella sektorilla, kilpailu vääristyy, toteaa Hellstén.

Julkisen puolen eläkekustannuksia nostavat muun muassa ennen vuotta 1995 töissä olleiden eläkkeet. Tuolloin eläkettä kertyi nykyistä enemmän. Toinen syy on kunta-alan naisvaltaisuus. Naiset elävät miehiä pidempään, jolloin eläkettäkin on maksettava pidempään.

Hellsténin mukaan tämä johtaisi siihen, että julkisesti omistetut sote-yhtiöt häviäisivät kilpailutuksissa yksityisille yhtiöille.

Sote- ja alueuudistuksen valmistelijat ovat jumpanneet Hellsténin mainitseman eläkepulman kanssa, ja eläkeasioita valmistellut työryhmä päätyi lokakuussa esittämään kolmea erilaista siirtymämaksujärjestelmää.

Siirtymämaksujen olisi tarkoitus tasata eläkemaksuista johtuvia kustannuseroja yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Mallit eroavat siinä, kuinka laaja siirtymämaksujen kattavuus on.

Toistaiseksi monimutkaista siirtymämaksujärjestelmää on kommentoitu julkisuudessa vain vähän, ja kesäisten lakiesityskokonaisuuksienkin lausunnot julkaistaan vasta lähipäivinä, kun lausuntoaika on päättynyt.

Hellsténin mukaan maksujärjestelmä ei ole tässä vaiheessa saanut laajaa kannatusta. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esille Kevan yhtiöittäminen. Tällöin Keva voisi kilpailla samoilla markkinoilla ja samoilla pelisäännöillä kuin yksityiset eläkeyhtiöt.

Tällöin ainakin osa Kevasta pystyisi myös kilpailemaan samoilla markkinoilla.

– Kokonaisuutena ajatus on, että julkisilla yhtiöillä olisi mahdollisuus pärjätä kilpailluilla markkinoilla, kun valinnanvapaus toteutuu. Niin vältettäisiin yksityiset monopolimarkkinat, hän sanoo. HäSa