Kanta-Häme

Sotesta on koossa vasta raami

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Iso kuvio, päätöksenteko kauaksi. Mihin kuntia tarvitaan?

Suurten hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä yössä neuvottelema sote-ratkaisu herättää kentällä ja jopa kansanedustajissa kysymyksiä, mutta myös toiveita.

– Sunnuntaina ensimmäisenä laskin, että 54 prosenttia Janakkalan budjetista siirtyy sinne uudelle suuralueelle, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen (sd.) kertoo.

Seuraavaksi mieleen nousi, että miten ja kuka rahoista päättää.

– Se on niin iso kokonaisuus, että pitääkö siellä olla tuhat päättäjää? Niin tai näin, varmaan siellä isot pitävät puolensa.

Sitä Ilmarinen pitää hyvänä, jos sote-integraatio todellakin tekee hoitoketjuista sujuvat.

– Niin, ettei perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä enää ole rajoja.

Rajankäynti mahdollista

Forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) väläyttää mahdollisuutta, ettei uusien suuralueiden rajoja ole vielä lyöty lukkoon.

– Sopimus on, että alueet syntyvät ervojen pohjalla, mutta todennäköisesti rajankäynti on vielä mahdollista.

Forssan suunnalla keskustelua on käyty Someron ja Loimaan suuntautumisesta.

Joka tapauksessa uusi sote on valtava uudistus.

– Se muuttaa merkittävästi kunnan roolia. Silti kunnille jää yhä yli 200 tehtävää. Kuntauudistuksen tarve ei vähene.

Varsin moniin kysymyksiin saadaan vastauksia vasta, kun uutta sote-lakia kirjoitetaan.

– Forssan seudulla jo toimiva hyvinvointiyhtymä voi ottaa vahvan roolin palvelujen tuottajana, koska meillä sote-integraatio on tehty etupainotteisesti.

Järjestämisvastuu siirtyy silti uudelle suuralueelle.

– Ensimmäistä kertaa järjestäminen ja tuotanto erotetaan. Toivon, että se mahdollistaa nykyistä suuremman valinnanvapauden julkisten ja yksityisten palvelujen välillä.

Konkretia puuttuu

Sairaanhoitopiirin hallituksessa istuva hämeenlinnalainen Kari Ilkkala (ps.) ei ole yhtä optimistinen.

Hän ei ainakaan tässä vaiheessa löydä sote-ratkaisusta muita ansioita kuin, että se syntyi ja että mukana oli myös oppositio.

Yksityiskohdat ovat täysin auki, eikä erva-pohjaisen mallin vaikutuksia ole pohdittu.

– Esimerkiksi rahoitus, tuleeko se kapitaatiopohjalta? Kiertävätkö valtionosuudet kuntien kautta ja onko se tarpeellista? Mielenkiintoista on myös nähdä, miten kunnissa löytyy tuottajan rooli.

Hämeenlinnan tilaaja-tuottajamallissa on Ilkkalan mukaan ollut ongelmia saada asiakkaalle oikeusturvaa.

– Kuka ottaa viranomaisen roolin uudessa sote-mallissa?

Iso erva-alue on Ilkkalan mielestä Kanta-Hämeelle melkoinen riski.

– On selvää, että erikoissairaanhoito keskittyy, jotta lähipalvelut voidaan taata. Miten käy meidän raihnaisen täydenpalvelun keskussairaalamme Tampereen, Turun ja Lahden kolmiossa?

Seutuneuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Ilkkala arvioi, että kuntarakenneneuvottelujen paineita sote-ratkaisu vähentää.

– Ainakin aikaa tulee lisää, kun uudistukset eivät ole toisiinsa sidoksissa.

Rahat yhteen kanavaan

Lopen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on eri linjoilla.

Hän uskoo, että jopa Riihimäen sairaalalla on mahdollisuus säilyä.

– Alueen eteläisenä perusterveydenhuollon yksikkönä. Siinä pitää seudun kuitenkin olla pro-aktiivinen.

Heinonen arvelee, että terveyskeskusten määrä koko suuralueella vähenee uudistuksessa.

– Tärkeintä on taata neuvolapalvelut ja esimerkiksi vanhusten usein tarvitsemat palvelut lähialueille.

Harvoin tarvittavat palvelut voivat Heinosen mielestä olla kauempanakin.

– Erikoissairaanhoito haetaan varmaan Hämeenlinnasta ja täällä osin myös HUSista.

Seuraavaksi tavoitteeksi hän asettaa sen, että myös palvelujen rahoitus selkiytettäisiin yksikanavaiseksi.

Se miten pieni paikkakunta saa äänensä kuuluviin on hämärän peitossa.

– On kuitenkin turha puhua, että luotaisiin jotain väliportaan hallintoa. Sellaista ei ole tulossa. (HäSa)

SUOMEKSI: Kapitaatiomallissa tuottaja saa korvauksen asukkaiden määrän mukaan. Mallissa voidaan kuitenkin painottaa esim. sairastavuutta.