Kanta-Häme

Sotesta uhkaavat unohtua sosiaalipalvelut

Aamulehdestä se alkoi.

Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen tilaajajohtaja Markku Rimpelä tuli viime viikolla ulos mielipidekirjoituksella, jossa hän ilmaisee huolensa sote-uudistuksen valmistelusta.

Painopiste on ollut liikaa terveyspalveluissa, ja muut näkökulmat kuten sosiaalipalvelut sekä erityisesti lasten, perheiden ja ikäihmisten tarpeet ovat jääneet valmistelussa pimentoon.

Rimpelä jatkaa Hämeen Sanomien haastattelussa samalla linjalla.

– Sote-uudistuksen jälkeen Hämeenlinnan kaupungin järjestämistä palveluista 60 prosenttia on lasten ja nuorten palveluita. Sote-alue tulee vastaamaan lasten ja nuorten sote-palveluista kuten neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, lasten psykososiaalisista palveluista ja lastensuojelusta. Huolenaiheeni on, että millainen yhteinen näkymä näillä palveluilla on. Miten tätä toteutetaan yhdessä? Rimpelä pohtii.

Hän viittaa muun muassa kuntalaisen kokemaan palveluketjuun.

– Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on sanonut, että tavoitteena on ehyt palveluketju. Ketju voi muodostua terveydenhuollossa ehyemmäksi, mutta onko lasten ja nuorten palveluketju enää ehyt? Epäilen, Rimpelä sanoo.

Hallintoportaat lisääntyvät

Rimpelää on huolestuttanut se, miten monipolvisessa mallissa järjestetään sosiaalipalveluiden saatavuus.

– Meillä on Hämeenlinnassa tavoitteena, että palvelut muodostavat hyvän kokonaisuuden, ja esimerkiksi neuvoloita on sijoitettu päiväkoteihin. Meneekö tämä jatkossakin niin? Tämä on tehty niin terveyspalvelut edellä, että olisi ollut hyvä keskusteluttaa muistakin näkökulmista, Rimpelä sanoo.

Helsingin yliopiston sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori Mirja Satka on Rimpelän kanssa samaa mieltä. Satkan mielestä sosiaali- ja terveysuudistuksessa on luotu hallinnollisesti liian raskas, ja kuntalaisten näkökulma sekä tarpeet ovat hallintoremontissa jääneet liian vähälle.

– Sote-uudistuksen katse pitäisi saada myös alhaalta ylöspäin, Satka toteaa.

Kun aikaisemmin hallintoportaassa on ollut valtio ja kunta, sote-uudistus luo väliin kaksi väliaskelta lisää: järjestämisestä vastaavan sote-alueen ja toteuttamisesta vastaavan kuntayhtymän.

– Pelkään pahoin, että tästä tulee tarpeetonta resurssien tuhlausta. Näistä asioista ei ole lainkaan vielä keskusteltu. Uudistuksen toimeenpano on vielä auki. Sote-uudistuksesta on tehty vain puolet, jos sitäkään, Satka sanoo.

Rohkeita kokeiluja

Sosiaalipalveluja tarvitsee Satkan mielestä kehittää nykyistä rohkeammin. Hän muistuttaa, että kunnallisten sosiaalipalvelujen piirissä olevien ihmisten tarpeet ovat hyvin vaihtelevia.

– Asiantuntijat ja keskiluokkaiset ihmiset eivät millään tavalla voi ymmärtää sitä tilannetta, missä monet pahoinvoivat ihmiset meidän yhteiskunnassamme on, hän jatkaa.

Satka esittää esimerkiksi erillisiä opetus- ja tutkimuskuntayhtymiä, joissa voisi kokeilla muuttuvan yhteiskunnan oloihin sopivia palveluja. Hän muistuttaa, että sosiaalipuolella ei Suomessa ole ollut vastaavaa tuettua tutkimuskulttuuria kuin terveydenhoitopalveluilla.

– Ihan oikeasti, ennen kuin sote on toimeenpantu ruohonjuuritasolla, niin ollaan ainakin vuodessa 2020. Meillä olisi ennen sitä monta vuotta hyvää aikaa kokeilla, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö saadaan toimivaksi.

– Uskon, että käytännöllinen järki lopulta voittaa, Satka toteaa. (HäSa)