Kanta-Häme

Sovellus kertoo, voiko järvivettä käyttää saunassa

Suomen Ympäristökeskus on julkaissut internetsovelluksen, jonka avulla voi tarkistaa oman lähivesistönsä tai vaikkapa mökkijärven kunnon.

Käyttäjä voi hakea sovelluksesta tietyn vesistön tietoja. Sovellus luokittelee vesistöjen ekologisen tilan erinomaisesta huonoon. Erinomaisessa ja hyvässä kunnossa olevien vesistöjen vesi kelpaa hyvin esimerkiksi saunavedeksi. Huonoimmassa kunnossa olevat vesistöt ovat kesäisin lähes umpeenkasvaneita.

Kanta-Hämeen alueen järvistä kartoituksesta löytää hieman isommat järvet. Esimerkiksi Lehijärvi ja Alajärvi löytyvät molemmat, mutta Tömäjärven tietoja sovellus ei kerro, vaikka sen kartasta voikin erottaa.

Keskimäärin Kanta-Hämeen järvien kunto vaikuttaa tyydyttävältä. Alueelta löytyy myös muutamia hyvässä ja jopa erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä, mutta toisaalta myös välttävään kuntoluokkaan luokiteltuja tapauksia. Huonossa kunnossa ovat kartan mukaan Kokonjärvi ja Nuutajärvi Urjalassa.

Vanajaveden tila on tyydyttävä.

Hattulan Lehijärven kunnon sovellus kertoo olevan välttävä. Lehijärven suojeluyhdistyksen sihteeri Reijo Lehtinen kuitenkin toteaa kunnon olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Suomen Ympäristökeskus kartoittaa vesien kunnot viiden vuoden välein. Sovelluksen tämän hetkiset mittaustiedot ovat vuodelta 2013, joten muutosta nykypäivään on voinut tapahtua.

Lehtinen kertoo Lehijärven suojeluyhdistykseen pitäneen järven puolia ja huolehtineen sen kunnosta vuodesta 1973 lähtien.

– Nykyään poistamme vuorovuosina kasvillisuutta ja kalastamme järveä kuormittavaa kalakantaa.

Lehijärvellä pyritään sekä ehkäisemään järveen tulevaa ulkopuolista kuormitusta että korjaamaan jo tehtyjä virheitä. Järveä rasittavat kaksi isompaa laskuojaa, joista Myllyoja tuo mukanaan pahimman kuorman.

– Myllyojaan kerääntyy uusien asuinalueiden hulevesiä, jotka ovat lisääntyneet jatkuvasti. Oja tuo mukanaan myös vanhan kaatopaikan vuotovesiä ja vesipumppaamojen toimintahäiriöiden aiheuttamia ylivuotovesiä.

Lehtinen kertoo sekä vakituisten asukkaiden että alueen mökkiläisten toimivan hyvin vastuullisesti vesistön suhteen.

– Käytännössä asukkaat eivät voi kuitenkaan nykyistä enempää vaikuttaa järven tilaan. Vesihuolto järven rantavyöhykkeillä on pääosin kunnossa.

Suojeluyhdistyksen hallituksen jäsenet asuvat rantavyöhykkeellä, ja seuraavat päivittäin järven tilaa.

– Otamme myös vesinäytteitä järvestä ja siihen laskevasta Myllyojasta.

Rahoituksen puute rajoittaa toimenpiteitä. Lehtisen mukaan esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki, jonka alueelta Myllyojan hulevedet tulevat, ei enää osallistu järven kunnostuskuluhin. Vesiyhtiön seuranta alueella toimivien vedenpumppaamojen suhteen sen sijaan on parantunut.

Lehijärven kunto on vaihdellut 2000-luvulla. Vuosien 2005 ja 2007 paikkeilla järvi saatiin jopa melko hyvään kuntoon. Tämän jälkeen kuormitus on kuitenkin taas lisääntynyt.

– Vielä 1990-luvulla järvi oli niin huonossa kunnossa, ettei siinä voinut uida enää heinäkuun alun jälkeen levän ja kasvillisuuden takia. HÄSA